Osallistuin eTourism -seminaarin Matka alkaa verkosta -osioon. Päivä alkoi vauhdilla ja ensimmäinen kansainvälinen esiintyjä David Hargreaves, kertoi mielenkiintoisesti musiikin vaikutuksesta ihmisten kulutuskäyttäytymiseen. Esimerkkejä musiikin vaikutuksesta oli mm. ravintoloista ja kaupoista. Kiintoisaa olisi ollut myös tietää, onko musiikin vaikutusta tutkittu verkossa? Lisäisikö oikeanlainen musiikki kulutusta myös verkossa vai ärsyttääkö se ainoastaan?
Seuraavana vuorossa oli Terry Kane, Jumeirah -hotelliketjusta. Hän oli suvereeni esiintyjä, jolla aihe "The Global Travel Industry in 2020. How to secure human touch and experience excellence through the application of technology?" oli hallussa. Häntä olisi kuunnellut pidempääkin, sillä tuntui että valtaisa tietomäärä oli ahdettu hieman liian lyhyeen aikaan. Mieleeni jäi erityisesti se, että hänen edustamallaan hotelliketjulla oli nettisivuillaan varauskone, josta voi varata myös lentoja. Erilaista "brändi edellä" -ajattelua kuin useimmilla muilla hotelliketjuilla.
Mobiilimarkkinnoista esitelmöi Jenni Glad, 12Snapista. Perusasiat, kuten mobiilin luvanvaraisuus, henkilökohtaisuus ja uniikkius tulivat selkeästi esille, mutta itse olisin toivonut enemmän matkailualan painotuksia ja puhetta sovelluksista, jotka ovat tämän hetken hitti mobiilissa. Petyin myös hieman, kun en saanut vastausta kysymykseeni, olisiko esimerkkejä suoraan myynninedistämiseen liittyvistä kampanjoista. Uskoisin, että Suomessa kuitenkin niitäkin on, mahdollisesti jopa matkailualalla.
Sirkku Laineen esitys Augmented Realitysta eli laajennetusta todellisuudesta oli yksi suosikeistani, kansantajuinen kuvaus haastavasta aiheesta. Mukana oli hyviä esimerkkejä, kuten Beatles Tour ja esitys sivusi hienosti myös mobiilimarkkinoinnin mahdollisuuksia tässä aihepiirissä. AR aukeni uudella tavalla ja herätti ajatuksia toteuttamisesta, koska esim. Layar.com tarjoaa mahdollisuuden kohtuuhintaiseen toteutukseen. Nokialandian pääkaupunkiseudullakin toivottavasti tulevaisuudessa nähdään näitä...
Finnairin Anna Korpi oli sairastunut ja sijaisen esitys Finnairin sähköisen liiketoiminnan strategiasta valitettavasti ei ollut ihan niin syväluotaava kuin olin toivonut. Harmitti jälkikäteen, etten mennyt 3D ja pelillisyys matkailumarkkinoinnissa -luennolle. Osallistuneet kollegat nimittäin kehuivat esitystä.
Kokonaisuudessaan päivä oli hyvä kokemus ja parasta antia toki niin tuttujen kuin täysin uusien ihmisten tapaaminen. Fasilitaattori Pepe Nummen ryhmätyö antoi itselleni erinomaisen idean opintojeni kehityshankkeeseen ja siitä olen tyytyväinen. Seminaarin järjestypaikkana Rantasipi Airport Congress Centre oli toimiva (lukuunottamatta äänentoistoa), ilmaiset parkkipaikat, hyvät tilat ja erinomaiset tarjoilut niin lounaalla kuin tauoillakin.
lauantai 2. lokakuuta 2010
maanantai 27. syyskuuta 2010
Wanderfly - Spark Your Journey
Pääsin beta-testaajaksi Wanderfly -sivustolle, ensimmäinen kerta kun tällaiseen ryhdyn. Hieman skeptisenä kirjauduin sisälle odottaen, että tulossa on taas yksi uusi myyntikanava muiden joukossa. Olinpa onneksi väärässä, Wanderflyn mainoslause taas oikeassa: "Discover new travel experiences based on what you like and how much you can spend. Plan, share and book your trip - all in one place."
Luvassa vihdoin matkojen hakukone, joka perustaa hakunsa asiakkaan motivaatioon ja budjettiin sekä hyödyntää verkon yhteisöllisyyttä. Ja antaa oikeasti useita budjettiin sopivia kohdevaihtoehtoja, joista valita niin lennot kuin majoituksen erikseen. Valitako kulttuuria tarjoavista kohteista Rooma, Pariisi, Berliini vai Helsinki, jotka esiintyvät valikossa rinta rinnan? Tuska kyllä iskee alueorganisaatiolle, milläköhän sitä kampeaa itsensä tänne... Kilpailu on todellakin globaalia tämän hakukoneen ansiosta eikä tämä varmasti jää ainoaksi. Kiinnostuneille tiedoksi, etsivät yhä beta-testaajia :)
Kuten he itse toteavat : "We don’t want to just challenge the status quo. We want to reinvent it." Lupaavalta näytti ainakin minun silmissäni.
Testauksesta tarttui hihaan myös toinen kiva pikkujuttu, Get Satisfaction -feedback widget. Muutamassa minuutissa ilmainen kilke on lisättävissä vaikka yrityksen nettisivuille tai omaan blogiin. Kannattaa ainakin harkita, sillä tulevaisuudessa kuulemma conversation marketing on "se" juttu, ainakin jos Zipipopin blogia on uskominen.
Luvassa vihdoin matkojen hakukone, joka perustaa hakunsa asiakkaan motivaatioon ja budjettiin sekä hyödyntää verkon yhteisöllisyyttä. Ja antaa oikeasti useita budjettiin sopivia kohdevaihtoehtoja, joista valita niin lennot kuin majoituksen erikseen. Valitako kulttuuria tarjoavista kohteista Rooma, Pariisi, Berliini vai Helsinki, jotka esiintyvät valikossa rinta rinnan? Tuska kyllä iskee alueorganisaatiolle, milläköhän sitä kampeaa itsensä tänne... Kilpailu on todellakin globaalia tämän hakukoneen ansiosta eikä tämä varmasti jää ainoaksi. Kiinnostuneille tiedoksi, etsivät yhä beta-testaajia :)
Kuten he itse toteavat : "We don’t want to just challenge the status quo. We want to reinvent it." Lupaavalta näytti ainakin minun silmissäni.
Testauksesta tarttui hihaan myös toinen kiva pikkujuttu, Get Satisfaction -feedback widget. Muutamassa minuutissa ilmainen kilke on lisättävissä vaikka yrityksen nettisivuille tai omaan blogiin. Kannattaa ainakin harkita, sillä tulevaisuudessa kuulemma conversation marketing on "se" juttu, ainakin jos Zipipopin blogia on uskominen.
tiistai 14. syyskuuta 2010
Elämys verkossa?
Kysymysmerkki siksi, että koulutuspäivien jälkeenkin jäi päällimmäiseksi mielikuva, että elämyksiä ei verkossa ole. Itselläni heräsi toinenkin mielikuva, että mahdollisesti on, koska joskus verkko voi olla vahvistava osa reaalimaailman elämystä.
Elämys siis syntyy, kun jokin asia täyttää kouluttajamme Sanna Tarssasen esittelemät kuusi kriteeriä, jotka ovat yksilöllisyys, aitous, tarina, moniaistisuus, kontrasti ja vuorovaikutus. Poimin tähän elämys verkossa -aiheiseen tehtävään B. Joseph Pinen II ja James H. Gilmoren kirjasta ”The Experience Economy. Work Is Theatre & Every Business Is a Stage” muutamia kohtia, joita kannattaisi mielestäni hyödyntää, kun pohtii elämyksiä verkossa.
1. Ei ole olemassa keinotekoisia elämyksiä
Elämys on aina tunneperäinen ja yksilöllinen kokemus ja siksi sen kokemisen määritteleminen on vaikeaa. Voiko verkossa sitten todella kokea elämyksiä? Lienee yksilöllistä. Verkon pelimaailma on jo monille elämyksellinen. Vaikka nettimaailmaa pidetään keinotekoisena, ei sen tuottama tunne käyttäjälleen kuitenkaan ole keinotekoinen.
2. Elämys jättää tunnejäljen
Jos jokin asia ei jätä tunnejälkeä ihmiseen ja häviää jonnekin muistin alimpiin lokeroihin, ei siitä voida puhua elämyksenä. Verkossa voi olla vaikea kokea elämyksiä, koska teorian mukaan elämyksen tuottama tunnejälki muodostuu kokonaisuudesta, joka vaikuttaa kaikkiin aisteihin, myös maku- ja hajuaisteihin.
3. Elämys tuotetaan asiakkaiden sitouttamiseksi, ei viihdyttämiseksi
Liiketoiminnan kannalta elämyksiä tulee tuottaa asiakkaan sitouttamiseksi, ei viihdyttämiseksi. Verkossa tätä ei voi korostaa liikaa, sillä suurin osa verkon sivuista on luotu nimenomaan kiinnostuksen herättämistä ja ostopäätöksen tekemistä tukeviksi. Sivuston tulee olla niin houkutteleva, että asiakas jää koukkuun, ostaa ja palaa uudelleenkin.
4. Hyvässä toteutuksessa asiakas on osa elämyksen käsikirjoitusta
Osallistumisella on merkittävä rooli, sillä kun asiakas tuntee voivansa vaikuttaa, tuntee hän samalla saavansa parempaa palvelua. Elämys vaatii tarinan, joka kantaa läpi koko elämysprosessin, esitteistä jälkimarkkinointiin. Oikein kirjoitettu tarina tarjoaa asiakkaalle roolin, joka on olennainen osa elämystä. Verkossa asiakas voi olla osa tarinaa vaikkapa kyselyjen kautta.
5. Teeman tulee olla kokonaisuus
Verkossa voi pienillä ja edullisilla toimenpiteillä saada asiat näyttämään upeilta ja kokemisen arvoisilta. Usein asiakas tekee ostopäätöksen verkosta löytyneiden tietojen perusteella ja hankkii esim. kalliin lomamatkan. Jos loma ei vastaa ennakko-odotuksia, tuskinpa asiakas tulee toistamiseen. Elämys syntyy, kun kokonaisuus ylittää odotukset ja vastaa hintaa.
6. Eliminoi häiriötekijät
Häiriötekijöitä on verkossa vaikeampi hallita. Asiakas on ehkä kotonaan, jossa on TV päällä ja lasten kaverit kylässä. Verkossa pitäisi pystyä tällöin tarjoamaan jotain niin mielenkiintoista, että asiakas uppoaa sivustolle ja eliminoi itse häiriötekijät. Verkon sisällä voi palveluntarjoajana onneksi vaikuttaa esim. siihen paljonko omilla sivuilla on häiriötekijöitä kuten pop up -mainoksia tai bannereita.
7. Poista epäolennainen
Yksinkertainen on kaunista ja asia, johon asiakkaan verkkosivustoilla halutaan keskittyvän tulisi olla kaiken ydin. Asiakkaalle olennaiset asiat selkeästi jäsenneltyinä edistävät niin kaupantekoa kuin elämyksen toteutumista. Yrityksen vuosikertomus tai strategia eivät ehkä ole olennaisia elämyksiä etsivän asiakkaan kannalta vaikka yrittäjästä ne tuntuvat siltä.
8. Keskinkertaisuudella menettää asiakkaita
Massatuotanto johtaa usein kompromisseihin ja asiakkaalle tarjotaan ehkä lähes samanlainen tuote, jonka hän toivoisi saavansa. Verkossa useasti vielä palvellaan kaikkea kaikille –mentaliteetilla. Segmentoinnin avulla tehdyt räätälöidyt alasivustot luultavasti toisivat lisää sitoutuneita asiakkaita, sillä helposti ihmiset palaavat luotettaville ja käyttäjäystävällisille sivuille, joiden tietävät vastaavan omia tarpeitaan.
9. Pieninkin asia vaikuttaa kokonaisuuteen
Yksityiskohtien tulee olla kohdillaan. Verkossa yksi väärin ohjattu linkki voi pilata kaiken. Tunnelmallista iltaravintolaa ei kannata mainostaa kirkkaan keltaisella taustalla tai iloista perhetapahtumaa harmailla kuvilla. Tärkeintä on muistaa, että kaikkien olennaisten asioiden tulee toimia yhteen. Elämys toteutuu vasta kun kaikki palaset ovat loksahtaneet omille paikoilleen.
10. Kun tuote muuttuu aineettomaksi, muuttuu arvo suhteellisemmaksi
Elämyksiä ei voi hinnoitella oikein. Kun tuote/kokemus koetaan riittävän merkitykselliseksi, hinta ei enää ole ratkaiseva tekijä. Aineettoman tuotteen oikea hinta on käyttäjän kokemuksessa ja kun käyttökokemus ylittää odotukset voidaan puhua elämyksestä. Ja tokihan oikea hinta on aina kiinni myös asiakkaan lompakon paksuudesta ja rahankäyttötottumuksista…
11. Olet hintasi kuva
Kuluttaja on nykyään hinta-/laatutietoinen ja valmis maksamaan palvelusta, joka on ainutlaatuinen ja tarjoaa elämyksen. Hinta toimii viitteenä asiakkaalle ja esim. luksustuote mielletään luksukseksi vasta kun sillä on luksuksen hinta. Asiakasta ei saa kuitenkaan aliarvioida kuvittelemalla, että korkeasti hinnoitellusta tuotteesta tulee automaattisesti arvostettu.
Lopuksi
Verkon osuus tämän päivän elämysbisneksessä on niin suuri, että verkon hyödyntäminen elämyksellisten tuotteiden myynnissä on käytännössä pakollista. Voi olla, että verkko ei pysty tarjoamaan kokonaisia elämyksiä kaikille koskaan, mutta osa elämyksiä sen on mahdollista olla.
Elämys siis syntyy, kun jokin asia täyttää kouluttajamme Sanna Tarssasen esittelemät kuusi kriteeriä, jotka ovat yksilöllisyys, aitous, tarina, moniaistisuus, kontrasti ja vuorovaikutus. Poimin tähän elämys verkossa -aiheiseen tehtävään B. Joseph Pinen II ja James H. Gilmoren kirjasta ”The Experience Economy. Work Is Theatre & Every Business Is a Stage” muutamia kohtia, joita kannattaisi mielestäni hyödyntää, kun pohtii elämyksiä verkossa.
1. Ei ole olemassa keinotekoisia elämyksiä
Elämys on aina tunneperäinen ja yksilöllinen kokemus ja siksi sen kokemisen määritteleminen on vaikeaa. Voiko verkossa sitten todella kokea elämyksiä? Lienee yksilöllistä. Verkon pelimaailma on jo monille elämyksellinen. Vaikka nettimaailmaa pidetään keinotekoisena, ei sen tuottama tunne käyttäjälleen kuitenkaan ole keinotekoinen.
2. Elämys jättää tunnejäljen
Jos jokin asia ei jätä tunnejälkeä ihmiseen ja häviää jonnekin muistin alimpiin lokeroihin, ei siitä voida puhua elämyksenä. Verkossa voi olla vaikea kokea elämyksiä, koska teorian mukaan elämyksen tuottama tunnejälki muodostuu kokonaisuudesta, joka vaikuttaa kaikkiin aisteihin, myös maku- ja hajuaisteihin.
3. Elämys tuotetaan asiakkaiden sitouttamiseksi, ei viihdyttämiseksi
Liiketoiminnan kannalta elämyksiä tulee tuottaa asiakkaan sitouttamiseksi, ei viihdyttämiseksi. Verkossa tätä ei voi korostaa liikaa, sillä suurin osa verkon sivuista on luotu nimenomaan kiinnostuksen herättämistä ja ostopäätöksen tekemistä tukeviksi. Sivuston tulee olla niin houkutteleva, että asiakas jää koukkuun, ostaa ja palaa uudelleenkin.
4. Hyvässä toteutuksessa asiakas on osa elämyksen käsikirjoitusta
Osallistumisella on merkittävä rooli, sillä kun asiakas tuntee voivansa vaikuttaa, tuntee hän samalla saavansa parempaa palvelua. Elämys vaatii tarinan, joka kantaa läpi koko elämysprosessin, esitteistä jälkimarkkinointiin. Oikein kirjoitettu tarina tarjoaa asiakkaalle roolin, joka on olennainen osa elämystä. Verkossa asiakas voi olla osa tarinaa vaikkapa kyselyjen kautta.
5. Teeman tulee olla kokonaisuus
Verkossa voi pienillä ja edullisilla toimenpiteillä saada asiat näyttämään upeilta ja kokemisen arvoisilta. Usein asiakas tekee ostopäätöksen verkosta löytyneiden tietojen perusteella ja hankkii esim. kalliin lomamatkan. Jos loma ei vastaa ennakko-odotuksia, tuskinpa asiakas tulee toistamiseen. Elämys syntyy, kun kokonaisuus ylittää odotukset ja vastaa hintaa.
6. Eliminoi häiriötekijät
Häiriötekijöitä on verkossa vaikeampi hallita. Asiakas on ehkä kotonaan, jossa on TV päällä ja lasten kaverit kylässä. Verkossa pitäisi pystyä tällöin tarjoamaan jotain niin mielenkiintoista, että asiakas uppoaa sivustolle ja eliminoi itse häiriötekijät. Verkon sisällä voi palveluntarjoajana onneksi vaikuttaa esim. siihen paljonko omilla sivuilla on häiriötekijöitä kuten pop up -mainoksia tai bannereita.
7. Poista epäolennainen
Yksinkertainen on kaunista ja asia, johon asiakkaan verkkosivustoilla halutaan keskittyvän tulisi olla kaiken ydin. Asiakkaalle olennaiset asiat selkeästi jäsenneltyinä edistävät niin kaupantekoa kuin elämyksen toteutumista. Yrityksen vuosikertomus tai strategia eivät ehkä ole olennaisia elämyksiä etsivän asiakkaan kannalta vaikka yrittäjästä ne tuntuvat siltä.
8. Keskinkertaisuudella menettää asiakkaita
Massatuotanto johtaa usein kompromisseihin ja asiakkaalle tarjotaan ehkä lähes samanlainen tuote, jonka hän toivoisi saavansa. Verkossa useasti vielä palvellaan kaikkea kaikille –mentaliteetilla. Segmentoinnin avulla tehdyt räätälöidyt alasivustot luultavasti toisivat lisää sitoutuneita asiakkaita, sillä helposti ihmiset palaavat luotettaville ja käyttäjäystävällisille sivuille, joiden tietävät vastaavan omia tarpeitaan.
9. Pieninkin asia vaikuttaa kokonaisuuteen
Yksityiskohtien tulee olla kohdillaan. Verkossa yksi väärin ohjattu linkki voi pilata kaiken. Tunnelmallista iltaravintolaa ei kannata mainostaa kirkkaan keltaisella taustalla tai iloista perhetapahtumaa harmailla kuvilla. Tärkeintä on muistaa, että kaikkien olennaisten asioiden tulee toimia yhteen. Elämys toteutuu vasta kun kaikki palaset ovat loksahtaneet omille paikoilleen.
10. Kun tuote muuttuu aineettomaksi, muuttuu arvo suhteellisemmaksi
Elämyksiä ei voi hinnoitella oikein. Kun tuote/kokemus koetaan riittävän merkitykselliseksi, hinta ei enää ole ratkaiseva tekijä. Aineettoman tuotteen oikea hinta on käyttäjän kokemuksessa ja kun käyttökokemus ylittää odotukset voidaan puhua elämyksestä. Ja tokihan oikea hinta on aina kiinni myös asiakkaan lompakon paksuudesta ja rahankäyttötottumuksista…
11. Olet hintasi kuva
Kuluttaja on nykyään hinta-/laatutietoinen ja valmis maksamaan palvelusta, joka on ainutlaatuinen ja tarjoaa elämyksen. Hinta toimii viitteenä asiakkaalle ja esim. luksustuote mielletään luksukseksi vasta kun sillä on luksuksen hinta. Asiakasta ei saa kuitenkaan aliarvioida kuvittelemalla, että korkeasti hinnoitellusta tuotteesta tulee automaattisesti arvostettu.
Lopuksi
Verkon osuus tämän päivän elämysbisneksessä on niin suuri, että verkon hyödyntäminen elämyksellisten tuotteiden myynnissä on käytännössä pakollista. Voi olla, että verkko ei pysty tarjoamaan kokonaisia elämyksiä kaikille koskaan, mutta osa elämyksiä sen on mahdollista olla.
maanantai 23. elokuuta 2010
Absolutely fabulous
Vaikka tämä nyt ei varsinaisesti matkailuun liitykään, niin ehkäpä tulevaisuudessa näemme jotakin vastaavaa alallakin. Törmäsin nimittäin hyvin mielenkiintoiseen sivusto-osioon Absolut Vodkan sivuilla, jotka jo itsessään ovat tutustumisen arvoiset. Visuaalisesti viehättävä, asiapitoinen ja ah niin koukuttava. Tuollaisessa kun joku päivä voisi olla mukana kehitystyössä :) On drinkkireseptejä tekijän taitotason mukaan suosittelulinkkejä, some-gadgetteja ja paljon muuta... Suosittelen!
Drinkkejä oman inspiraation mukaan
Drinkspiration oli mielestäni helmi. Ohjelma, jonka voi ladata yksinkertaisella gadgetilla joko iPhoneen, iPod touchiin tai omaan blogiinsa. Ohjelma sisältää tuhansia drinkkireseptejä, joita voi etsiä esim. tunnelman, oman mielialan tai vain suosikkimakusi mukaisesti. Kun baarissa etsit ensin sopivan drinkin, tilaat sen baarista niin välittyy tieto (ainakin suurista kaupungeista) suoraan Absolutin sivuille Drinktrends –osioon. Samalla sivustolla on myös palsta, joka kertoo mitkä Absolut Vodkasta tehdyt drinkit ovat palvelun käyttäjien suosiossa. Ja voit automaattisesti tätä kautta päivittää drinkkitilauksesi myös Facebook- ja Twitter-tileihisi. Hieno keksintö, pitää vain varoa, ettei ala vaikuttaa kovin juopolta kaikkien kaverien silmissä… Heja Sverige, jälleen kerran!
Drinkkejä oman inspiraation mukaan
Drinkspiration oli mielestäni helmi. Ohjelma, jonka voi ladata yksinkertaisella gadgetilla joko iPhoneen, iPod touchiin tai omaan blogiinsa. Ohjelma sisältää tuhansia drinkkireseptejä, joita voi etsiä esim. tunnelman, oman mielialan tai vain suosikkimakusi mukaisesti. Kun baarissa etsit ensin sopivan drinkin, tilaat sen baarista niin välittyy tieto (ainakin suurista kaupungeista) suoraan Absolutin sivuille Drinktrends –osioon. Samalla sivustolla on myös palsta, joka kertoo mitkä Absolut Vodkasta tehdyt drinkit ovat palvelun käyttäjien suosiossa. Ja voit automaattisesti tätä kautta päivittää drinkkitilauksesi myös Facebook- ja Twitter-tileihisi. Hieno keksintö, pitää vain varoa, ettei ala vaikuttaa kovin juopolta kaikkien kaverien silmissä… Heja Sverige, jälleen kerran!
torstai 12. elokuuta 2010
Elämyksellistä elämää
Pelkkä sana elämys kajahtaa korvissani niiiiin kuluneelta, ettei totta. Olen vahvasti samaa mieltä kuin monet opiskelukollegani siitä, että itse elämys-sana on käytetty loppuun ja menettänyt alkuperäisen merkityksensä. Kaikki voi olla elämyksellistä Siwan kassalla käynnistä Afrikan viidakkosafareihin. Ja tottahan se on, elämys on aina kokijan subjektiivinen tunne. Mutta silloin samaa sanaa on vaikeaa soveltaa todellisen elämyksellisen tuotteen markkinoinnissa.
Turhaa siis veivata tuon sanan käyttöä enempää. Itselleni elämykset ovat olleet mitä erilaisempia, kävin Universal Studioilla Hollywoodissa, elämys jota en unohda koskaan. Nuorella iällä pitkäksi venähtäneenä en päässyt pallomereen kuin vasta ruotsinlaivalla, jossa oli ikärajan sijasta pituusraja. Ja jestas mikä onnellinen elämys se olikaan... Elämys voi olla myös pitkä, merkityksellinen katse tai kauniit sanat. Ja ehdottomasti aamun ensimmäinen lasku Alpeilla, kun pääsee yön aikana sataneen lumen ensimmäiseksi valloittajaksi.
Mitä haluaisin oppia elämysten tuottamisesta matkailussa? Ehkä sen miten elämys puetaan sanoiksi ja kuviksi niin, että halu ostaa ja kokea kasvaa riittävän suureksi. Ja miten ennenkokematon elämys saatetaan loppuun asti ja asiakas haluamaan uusia elämyksiä samasta paikasta. Minua kiinnostaa myös miten verkkopelkoiset saataisiin innostumaan virtuaalimaailmasta ja unohtamaan pelkonsa. Ihan varmasti on oikeasti ensimmäinen elämys ylittää pelkonsa ja ensimmäisen kerran uskaltaa vaikka onnistuneille verkko-ostoksille.
Suomessa monesti elämyksellisyys on nokipannukahvit lumisessa maastossa. Tai lumettomassa. Hieno Suomen luonto, no sen ainutkertaisuudesta voi olla montaa mieltä... Varsinkin, jos kahvin kanssa on hermesetasta ja viimeisen myyntipäivän halpispitkoa lähikaupasta. Siinäpä se, elämys on elämys vasta kun se on viimeistelty ja se on oikeasti sydämellä toteutettu!
Turhaa siis veivata tuon sanan käyttöä enempää. Itselleni elämykset ovat olleet mitä erilaisempia, kävin Universal Studioilla Hollywoodissa, elämys jota en unohda koskaan. Nuorella iällä pitkäksi venähtäneenä en päässyt pallomereen kuin vasta ruotsinlaivalla, jossa oli ikärajan sijasta pituusraja. Ja jestas mikä onnellinen elämys se olikaan... Elämys voi olla myös pitkä, merkityksellinen katse tai kauniit sanat. Ja ehdottomasti aamun ensimmäinen lasku Alpeilla, kun pääsee yön aikana sataneen lumen ensimmäiseksi valloittajaksi.
Mitä haluaisin oppia elämysten tuottamisesta matkailussa? Ehkä sen miten elämys puetaan sanoiksi ja kuviksi niin, että halu ostaa ja kokea kasvaa riittävän suureksi. Ja miten ennenkokematon elämys saatetaan loppuun asti ja asiakas haluamaan uusia elämyksiä samasta paikasta. Minua kiinnostaa myös miten verkkopelkoiset saataisiin innostumaan virtuaalimaailmasta ja unohtamaan pelkonsa. Ihan varmasti on oikeasti ensimmäinen elämys ylittää pelkonsa ja ensimmäisen kerran uskaltaa vaikka onnistuneille verkko-ostoksille.
Suomessa monesti elämyksellisyys on nokipannukahvit lumisessa maastossa. Tai lumettomassa. Hieno Suomen luonto, no sen ainutkertaisuudesta voi olla montaa mieltä... Varsinkin, jos kahvin kanssa on hermesetasta ja viimeisen myyntipäivän halpispitkoa lähikaupasta. Siinäpä se, elämys on elämys vasta kun se on viimeistelty ja se on oikeasti sydämellä toteutettu!
tiistai 22. kesäkuuta 2010
Sähköisen liiketoiminnan tulevaisuus matkailualalla
"Pohdi sähköisen liiketoiminnan tulevaisuutta suomalaisissa matkailun, vapaa-ajan ja elämystuotannon yrityksissä" lukee tämän kertaisen opintotehtävän ohjeistuksessa. No, sitten pohditaan...
Kilpailutilanteen muutos
Radikaalein muutos matkailualan kilpailutilanteessa viime vuosina on ollut internet, joka on ujuttanut lonkeronsa kaikkialle. "Jos et löydy Googlesta, et ole olemassa" on raakaa faktaa tänä päivänä Suomessa ja monessa muussakin googlettuneessa maassa. Kilpailu on kovaa, hintavertailu helppoa ja asiakaspalaute julkista. Netti ei tulevaisuudessakaan toimi itsestään vaan tarvitaan lisää osaamista eli lisäresursseja, brutaalisti sanoen rahallista panostusta vaikka harha "netin ilmaisuudesta" yhä elääkin voimakkaana. Suurimman hypen jälkeen netistä ehkä tulee "vain" yksi kanava muiden myynti- ja markkinointikanavien joukossa. Tai sitten ei, kukapa olisi 10 vuotta sitten osannut ennustaa nykytilanteen?
Liiketoimintamallit ovat muuttuneet ja sähköisyys on tuonut ison palikan perinteisten liiketoimintamallien rinnalle viime vuosien aikana. Tämän muutoksen lopulliset tulokset näkyvät muutamien vuosien kuluttua.
Asiakas
Netti on matkailun tärkein myyntikanava luultavasti myös tulevaisuudessa, joten sitä pitää hoitaa ja vaalia. Asiakas saa helposti selville netistä myös kilpailijoiden tarjonnan ja odottaa kaiken tapahtuvan noin nanosekunnissa. Ostotapahtuman tulee olla luotettava, sujuva ja helppo. Ja tarjolla silloin kun asiakas on halukas ostamaan.
Tulevaisuutta ovat myös reaaliaikaiset videot eli livestreaming-lähetykset matkoilta asiakaspalautteena mielipidepalstoilla. Siten palautteesta tulee objektiivisempi sen lukijoille/katselijoille. Matkapäätös on kuitenkin aina subjektiivinen. Puhdasta mainontaa, kuten bannereita ja pop up:eja pidetään jo nyt häiritsevinä ja liioittelevan positiivisina, kasvava trendi uskoisin. Muiden asiakkaiden kokemukset painavat enemmän kuin kauniit mainoslauseet ja -kuvat.
Pitää siis olla hyvä tuote oikealle kohderyhmälle, hyvin markkinoituna ja helposti ostettavana, oikeaan hintaan. Asiakkaita ja tarpeita on aina joka lähtöön enkä usko, että perinteisiä matkatoimistoja kuopataan kokonaan. Matkatoimiston kautta ostettu matka voi olla helpompi ja nopeampi jopa halvempi, kun tarvitaan monimutkaisia lentoreitityksiä, viisumeita tai muita mukavuuksia.
Markkinointi muuttuu?
Uskoisin, että markkinoinnin perusteet säilyvät ennallaan, vain kanavat ja keinot kehittyvät. 3D -televisiot ja -tietokoneet ovat jo nyt markkinoilla. Liikkuva kuva ja ääni mahdollistavat jatkossa yhä enemmän virtuaalielämyksiä, mutta myös vähentävät matkustusta liikematkapuolella (esim. videokonferenssit).
Sähköisyys nopeuttaa tiedonjakelua ja reagointinopeutta. Segmentointi ja oikea ajoitus ovat äärimmäisen tärkeitä mediassa, jota asiakas käyttää oman motivaationsa perusteella. Markkinoinnin tärkeä tehtävä onkin ohjata asiakas oikealle sivustolle, niin hakukoneiden kuin mainosten kautta.
Kun opitaan lisää
Matkailualalla olisi tärkeää olla mukana sähköisessä maailmassa. Toistaiseksi Suomesta löytyy vielä vino pino vastarannan kiiskiä, jotka täyttelevät epämääräisiä exceleitä ja pitävät sähköpostia turhana hömpötyksenä. Nuoremmat sukupolvet elävät netissä, joten sähköinen työympäristö lienee automaattisesti helpompi sisäistää. Sähköisen liiketoiminnan opiskelu on tärkeää, sillä kukaan ei ole seppä syntyessään ja sähköinen liiketoiminta kehittyy päätä huimaavalla vauhdilla. Tulevaisuuden matkailuopinnot sisältävätkin (toivottavasti) reippaan annoksen sähköistä maailmaa.
Kun oppia tulee lisää, osataan varmasti helpommin valita juuri ne oikeat sähköiset kanavat, joissa ollaan mukana. Internetin lisäksi tarvitaan ehkä mobiilipalveluja, jotka ovat vähitellen yleistymässä. Tulevaisuuden menestyksen avaimet ovatkin uusien asioiden opiskelu, omaksuminen ja hyödyntäminen oikealla tavalla yrityksen e-strategiassa.
Kilpailutilanteen muutos
Radikaalein muutos matkailualan kilpailutilanteessa viime vuosina on ollut internet, joka on ujuttanut lonkeronsa kaikkialle. "Jos et löydy Googlesta, et ole olemassa" on raakaa faktaa tänä päivänä Suomessa ja monessa muussakin googlettuneessa maassa. Kilpailu on kovaa, hintavertailu helppoa ja asiakaspalaute julkista. Netti ei tulevaisuudessakaan toimi itsestään vaan tarvitaan lisää osaamista eli lisäresursseja, brutaalisti sanoen rahallista panostusta vaikka harha "netin ilmaisuudesta" yhä elääkin voimakkaana. Suurimman hypen jälkeen netistä ehkä tulee "vain" yksi kanava muiden myynti- ja markkinointikanavien joukossa. Tai sitten ei, kukapa olisi 10 vuotta sitten osannut ennustaa nykytilanteen?
Liiketoimintamallit ovat muuttuneet ja sähköisyys on tuonut ison palikan perinteisten liiketoimintamallien rinnalle viime vuosien aikana. Tämän muutoksen lopulliset tulokset näkyvät muutamien vuosien kuluttua.
Asiakas
Netti on matkailun tärkein myyntikanava luultavasti myös tulevaisuudessa, joten sitä pitää hoitaa ja vaalia. Asiakas saa helposti selville netistä myös kilpailijoiden tarjonnan ja odottaa kaiken tapahtuvan noin nanosekunnissa. Ostotapahtuman tulee olla luotettava, sujuva ja helppo. Ja tarjolla silloin kun asiakas on halukas ostamaan.
Tulevaisuutta ovat myös reaaliaikaiset videot eli livestreaming-lähetykset matkoilta asiakaspalautteena mielipidepalstoilla. Siten palautteesta tulee objektiivisempi sen lukijoille/katselijoille. Matkapäätös on kuitenkin aina subjektiivinen. Puhdasta mainontaa, kuten bannereita ja pop up:eja pidetään jo nyt häiritsevinä ja liioittelevan positiivisina, kasvava trendi uskoisin. Muiden asiakkaiden kokemukset painavat enemmän kuin kauniit mainoslauseet ja -kuvat.
Pitää siis olla hyvä tuote oikealle kohderyhmälle, hyvin markkinoituna ja helposti ostettavana, oikeaan hintaan. Asiakkaita ja tarpeita on aina joka lähtöön enkä usko, että perinteisiä matkatoimistoja kuopataan kokonaan. Matkatoimiston kautta ostettu matka voi olla helpompi ja nopeampi jopa halvempi, kun tarvitaan monimutkaisia lentoreitityksiä, viisumeita tai muita mukavuuksia.
Markkinointi muuttuu?
Uskoisin, että markkinoinnin perusteet säilyvät ennallaan, vain kanavat ja keinot kehittyvät. 3D -televisiot ja -tietokoneet ovat jo nyt markkinoilla. Liikkuva kuva ja ääni mahdollistavat jatkossa yhä enemmän virtuaalielämyksiä, mutta myös vähentävät matkustusta liikematkapuolella (esim. videokonferenssit).
Sähköisyys nopeuttaa tiedonjakelua ja reagointinopeutta. Segmentointi ja oikea ajoitus ovat äärimmäisen tärkeitä mediassa, jota asiakas käyttää oman motivaationsa perusteella. Markkinoinnin tärkeä tehtävä onkin ohjata asiakas oikealle sivustolle, niin hakukoneiden kuin mainosten kautta.
Kun opitaan lisää
Matkailualalla olisi tärkeää olla mukana sähköisessä maailmassa. Toistaiseksi Suomesta löytyy vielä vino pino vastarannan kiiskiä, jotka täyttelevät epämääräisiä exceleitä ja pitävät sähköpostia turhana hömpötyksenä. Nuoremmat sukupolvet elävät netissä, joten sähköinen työympäristö lienee automaattisesti helpompi sisäistää. Sähköisen liiketoiminnan opiskelu on tärkeää, sillä kukaan ei ole seppä syntyessään ja sähköinen liiketoiminta kehittyy päätä huimaavalla vauhdilla. Tulevaisuuden matkailuopinnot sisältävätkin (toivottavasti) reippaan annoksen sähköistä maailmaa.
Kun oppia tulee lisää, osataan varmasti helpommin valita juuri ne oikeat sähköiset kanavat, joissa ollaan mukana. Internetin lisäksi tarvitaan ehkä mobiilipalveluja, jotka ovat vähitellen yleistymässä. Tulevaisuuden menestyksen avaimet ovatkin uusien asioiden opiskelu, omaksuminen ja hyödyntäminen oikealla tavalla yrityksen e-strategiassa.
maanantai 14. kesäkuuta 2010
Google heat maps -matkailussa
Varsin mielenkiintoinen on uusi Googlen Tourist heat map -kartta, joka perustuu Panoramiossa oleviin valokuviin. Ja kertoo suosituimmat (siis valokuvatuimmat) matkailukohteet heat mapin muodossa.
Tarjolla oli myös Interesting remote places eli mielenkiintoisimmat etäiset kohteet:
Samaan "sarjaan" kuuluvat myös kaupunkikartat, joita on tehnyt Eric Fischer Flickr'n ja Picasa kuvista. Alla Helsingin suosituimmat kuvauskohteet.
Tarjolla oli myös Interesting remote places eli mielenkiintoisimmat etäiset kohteet:
Samaan "sarjaan" kuuluvat myös kaupunkikartat, joita on tehnyt Eric Fischer Flickr'n ja Picasa kuvista. Alla Helsingin suosituimmat kuvauskohteet.
sunnuntai 13. kesäkuuta 2010
Orkut.com - Valloittakaa Intia
Saimme koulutuksesta ryhmätehtävän "Valloittakaa Intia" - kanavana Orkut.com. Todellakin helpommin sanottu kuin tehty...
Pääsin projektipäälliköksi Luxury Travelling Finland -yhteisöön Orkut.com-ryhmätyössä. Kohderyhmämme oli intialaiset perheet, jotka ovat kiinnostuneita luksus-lomasta ennestään tuntemattomassa maassa eli Suomessa. Kokonaissaldomme oli 77 jäsentä kuukaudessa ja olen hyvin ylpeä saavutuksestamme. Tutki, suunnittele, kokeile ja muuta strategiaa tarpeen mukaan kuunneltuasi asiakkaita kuvasi hyvin tämän projektin kulkua.
Itselleni aiemmin tuntematon sosiaalinen media on tullut tutuksi joka kantilta, chattailu, scrappailu, Promote-mainostyökalu, keskustelufoorumeita, OPEN chat roomia jne. Teknisesti "jälkeenjäänyt" media ei saanut minua puolellaan ja tuskin tulen aktiivikäyttöä jatkamaan tulevaisuudessa. Niin monesti kirosin projektin aikana...
Jäsenhankinta
Jäsenien hankkiminen yhteisöön vaati ensin henkilökohtaista kaveruutta, luottamussuhdetta ja sen jälkeen houkuttelua keskustelujen kautta, pelkkä yhteisön luominen ja mainostaminen yleisesti ei riitä. Loin kauniin matkaoppaan Maria from Finland -profiilin, joka keskusteli tuntikausia intialaisten ystävien kanssa kertoen Suomesta ja sen hienoista matkailumahdollisuuksista. Feikkiprofiilin luominen kuvapankista poimitulla kuvalla helpotti omaa olotilaani, sillä intialaisten aktiivisuus on huippuluokkaa ja puhelinnumeroani yritettiin kalastella kymmeniä kertoja.
Kysyin muutamilta intialaisilta suoraan, miksi he eivät halua jäseniksi ja sain vastauksen. Orkut.com on vahvasti myös huijausmedia, jossa kauniiksi naiseksi naamioituneet huijariyhteisöt kalastelevat luottokorttinumeroita, henkilötietoja jne. Tärkeää oli siis mainita ettei jäsenyys ole pakollinen, siitä ei tarvitse maksaa eikä se velvoita mihinkään. Mielenkiintoinen kommentti usealta taholta oli, että kauniit naiset eivät voi olla ystävällisiä, johtuneeko juuri tästä? Vai ovatko intiassa kauniit naiset aina myös ylimielisiä?
Kulttuurieroja
Intia on maa, jossa yleisesti ottaen Suomesta tunnetaan Nokia, Joulupukki ja Kimi Räikkönen. Muutama asiaan perehtyneempi tiesi yöttömistä öistä, kylmistä talvista, Helsingistä ja Mika Häkkisestä. Kaikki tiesivät siitä ei-matkailullisesta seikasta, että Suomessa on vapaamielinen kulttuuri, ei pakkoavioliittoja vaan jokainen voi vapaasti valita parisuhteensa muodon. Voi sitä kateuden määrää ja kyselyjä siitä kuuluuko seksi matkaoppaan vakiopalveluihin... Diplomatia oli tärkeää ja herkkähermoisille Orkut.com ei sovi. Matkaopas Mariaa kosittiin useita kertoja pelkkien chat-hetkien perusteella. Ruoho on intiassakin vihreämpää aidan toisella puolen ;)
Eniten intialaiset innostuivat Suomesta videoiden kautta, joten niitä postailin innokkaasti niin chatissa kuin ihmisten seinillekin. Kaikki videot saivat kovasti kehuja, mutta eniten ihastusta herättivät revontulet.
Toiminta ryhmässä
Aikaa vievä ja työtä vaativa ryhmätehtävä etämuodossa on haasteellinen niin projektipäällikölle kuin ryhmän jäsenille. Alkuun tavoitteemme 50 000 jäsentä, joka perustui Orkutin käyttäjämäärään Intiassa, tuntui hyvältä, mutta realismin mukana palasimme maan pinnalle kun jäseniä ei alkanutkaan tulla ovista ja ikkunoista heti. Pidimme ryhmässä joka viikko palaverin Facebookissa ryhmämme sivustolla, jossa kävimme läpi jokaisen tehdyt toimenpiteet, yhteisen tilanteen ja tavoitteet sekä mahdolliset ongelmat. Jo ensimmäisessä palaverissa tavoitteemme tipahti 500 ja seuraavalla viikolla 100 jäseneen. Laajensimme kohderyhmää myös tuleviin perheellisiin, sillä aktiiviset käyttäjät Intiassa kokemukseni perusteella ovat suurimmaksi osaksi 18-25 -vuotiaita sinkkuja.
Suurin haaste oli motivoida ryhmäläisiä kesän kynnyksellä netin ääreen lirkuttelemaan intialaisille, vain jotta ryhmä saisi paremman numeron todistuksiinsa. Itse otin tehtävän oppimisen kannalta ja nyt ainakin tiedän, ettei Orkut ole kanava jota hyödyntäisin omassa työssäni tällä hetkellä. Asetimme kunnianhimoisesti ryhmän tavoitteeksi voittaa ja ainakin jäsenmäärämme yhteisössä näyttää olevan suurin.
Onneksi urakka on nyt ohi. Intiassa en ole koskaan käynyt, mutta tämän kokemuksen perusteella saatan sinne tulevaisuudessa lähteäkin :)
Itselleni aiemmin tuntematon sosiaalinen media on tullut tutuksi joka kantilta, chattailu, scrappailu, Promote-mainostyökalu, keskustelufoorumeita, OPEN chat roomia jne. Teknisesti "jälkeenjäänyt" media ei saanut minua puolellaan ja tuskin tulen aktiivikäyttöä jatkamaan tulevaisuudessa. Niin monesti kirosin projektin aikana...
Jäsenhankinta
Jäsenien hankkiminen yhteisöön vaati ensin henkilökohtaista kaveruutta, luottamussuhdetta ja sen jälkeen houkuttelua keskustelujen kautta, pelkkä yhteisön luominen ja mainostaminen yleisesti ei riitä. Loin kauniin matkaoppaan Maria from Finland -profiilin, joka keskusteli tuntikausia intialaisten ystävien kanssa kertoen Suomesta ja sen hienoista matkailumahdollisuuksista. Feikkiprofiilin luominen kuvapankista poimitulla kuvalla helpotti omaa olotilaani, sillä intialaisten aktiivisuus on huippuluokkaa ja puhelinnumeroani yritettiin kalastella kymmeniä kertoja.
Kysyin muutamilta intialaisilta suoraan, miksi he eivät halua jäseniksi ja sain vastauksen. Orkut.com on vahvasti myös huijausmedia, jossa kauniiksi naiseksi naamioituneet huijariyhteisöt kalastelevat luottokorttinumeroita, henkilötietoja jne. Tärkeää oli siis mainita ettei jäsenyys ole pakollinen, siitä ei tarvitse maksaa eikä se velvoita mihinkään. Mielenkiintoinen kommentti usealta taholta oli, että kauniit naiset eivät voi olla ystävällisiä, johtuneeko juuri tästä? Vai ovatko intiassa kauniit naiset aina myös ylimielisiä?
Kulttuurieroja
Intia on maa, jossa yleisesti ottaen Suomesta tunnetaan Nokia, Joulupukki ja Kimi Räikkönen. Muutama asiaan perehtyneempi tiesi yöttömistä öistä, kylmistä talvista, Helsingistä ja Mika Häkkisestä. Kaikki tiesivät siitä ei-matkailullisesta seikasta, että Suomessa on vapaamielinen kulttuuri, ei pakkoavioliittoja vaan jokainen voi vapaasti valita parisuhteensa muodon. Voi sitä kateuden määrää ja kyselyjä siitä kuuluuko seksi matkaoppaan vakiopalveluihin... Diplomatia oli tärkeää ja herkkähermoisille Orkut.com ei sovi. Matkaopas Mariaa kosittiin useita kertoja pelkkien chat-hetkien perusteella. Ruoho on intiassakin vihreämpää aidan toisella puolen ;)
Eniten intialaiset innostuivat Suomesta videoiden kautta, joten niitä postailin innokkaasti niin chatissa kuin ihmisten seinillekin. Kaikki videot saivat kovasti kehuja, mutta eniten ihastusta herättivät revontulet.
Toiminta ryhmässä
Aikaa vievä ja työtä vaativa ryhmätehtävä etämuodossa on haasteellinen niin projektipäällikölle kuin ryhmän jäsenille. Alkuun tavoitteemme 50 000 jäsentä, joka perustui Orkutin käyttäjämäärään Intiassa, tuntui hyvältä, mutta realismin mukana palasimme maan pinnalle kun jäseniä ei alkanutkaan tulla ovista ja ikkunoista heti. Pidimme ryhmässä joka viikko palaverin Facebookissa ryhmämme sivustolla, jossa kävimme läpi jokaisen tehdyt toimenpiteet, yhteisen tilanteen ja tavoitteet sekä mahdolliset ongelmat. Jo ensimmäisessä palaverissa tavoitteemme tipahti 500 ja seuraavalla viikolla 100 jäseneen. Laajensimme kohderyhmää myös tuleviin perheellisiin, sillä aktiiviset käyttäjät Intiassa kokemukseni perusteella ovat suurimmaksi osaksi 18-25 -vuotiaita sinkkuja.
Suurin haaste oli motivoida ryhmäläisiä kesän kynnyksellä netin ääreen lirkuttelemaan intialaisille, vain jotta ryhmä saisi paremman numeron todistuksiinsa. Itse otin tehtävän oppimisen kannalta ja nyt ainakin tiedän, ettei Orkut ole kanava jota hyödyntäisin omassa työssäni tällä hetkellä. Asetimme kunnianhimoisesti ryhmän tavoitteeksi voittaa ja ainakin jäsenmäärämme yhteisössä näyttää olevan suurin.
Onneksi urakka on nyt ohi. Intiassa en ole koskaan käynyt, mutta tämän kokemuksen perusteella saatan sinne tulevaisuudessa lähteäkin :)
tiistai 1. kesäkuuta 2010
Asiakkuuden hallinta
Asiakkuuden hallinnasta puhutaan paljon ja monesti vaikeilla termeillä. Itse vertaisin asiakkuuden hallintaa parisuhteen hallintaan. Asiakkuuden elinkaari on nimittäin samanlainen kuten ihmisten välisissä suhteissakin. Tutustumisvaihe johtaa mahdolliseen ihastumiseen, joka johtaa mahdolliseen parisuhteeseen, jota tulee ylläpitää ja vaalia, jotta se vahvistuu. Jos suhde jää vaille ylläpitoa ja vaalimista, hiipuu se vähitellen menettäen merkityksensä.
Tässä tehtävässä on tarkoitus pohtia sähköisten asiakkuudenhallinta järjestelmien (CRM) tehokasta hyödyntämistä asiakkuudenhallinnassa.
Tutustumisvaihe eli asiakassuhteen synty
Uuden asiakassuhteen syntymä kannattaa mahdollisimman nopeasti rekisteröidä CRM-järjestelmään, jotta kaikki yksityiskohdat ovat muistissa ja myöhemmin hyödynnettävissä. Ylös kannattaa myös kirjata, miksi asiakkuus syntyi juuri kyseisenä hetkenä. Näin asiakasrekisteri on ajantasainen ja sitä voidaan hyödyntää myös pohtiessa, miten uusia asiakkuuksia voidaan rakentaa helpommin.
Asiakassuhteen ylläpitoa
Asiakassuhde harvoin säilyy ilman ylläpitoa, jos kyse ei ole Alkon kaltaisen monopoliaseman omaavasta yrityksestä. Hyvä CRM helpottaa viestintää ja markkinointia soveltuen molempien työkaluksi. Esim. täysin verkossa toimiva Salesforce tarjoaa helposti räätälöityjä sähköisiä ja perinteisiä postituslistoja. Sitä kautta voi helposti tulostaa joulukortin postituslistan yhteistyökumppaneille tai kertoa asiakkaille tuoteuutuuksista. Autoalalla voi lähettää vaikka muistutuksen lähestyvästä vuosihuollosta. CRM hyödyttää parhaimmillaan sekä siis asiakasta että yritystä, tuoden lisäarvoa molemmille osapuolille.
CRM-järjestelmää kannattaa hyödyntää myös tuotekehityksessä, tulevan liiketoiminnan suunnittelussa sekä asiakaspalautteiden keräämisessä. Järjestelmän sisältämä tieto tarjoaa oivan mahdollisuuden analysoida ja parantaa esim. tarjousten läpimenoa tai asiakkaiden sitoutuneisuutta. Ja tunnistaa ja aktivoida olemassa olevat passiiviset asiakkaat, jotka ehkä jo harkitsevat siirtymistä muualle. Pelkkä "kanta-asiakkuus" on nykyään mielestäni menettänyt merkityksensä, sillä lähes jokaisen lompakossa on kymmeniä kanta-asiakaskortteja eri tahoille. Oikean kanta-asiakassuhteen ylläpitoon tarvitaan nykyään kattava CRM, jotta voidaan tarjota aktiivisesti asiakkaalle juuri hänen tarpeitaan ja halujaan vastaavia palveluja tai tuotteita. CRM on siis erityisen oiva työkalu segmentointiin.
Kun CRM on ollut pari vuotta käytössä ja sitä on täytetty huolellisesti, voidaan sen perusteella tehdä analyyseja myös palveluprosesseista ja niiden kehittämisestä. Mikä toimenpide johtaa mihinkin tulokseen ja miten yrityksen prosesseja voidaan tehostaa. Parhaimmillaan voidaan havaita sieltä esim. työvaiheita, jotka voidaan jättää pois kokonaan tai joita pitää lisätä.
Yrityksen sisällä
Hyvä CRM on avoimesti koko yrityksen käytössä, jotta kaikki tietävät uusista asiakkuuksista, niin asiakaspalvelu-, myynti-, markkinointi- kuin talousosastot. CRM helpottaa siis myös sisäistä viestintää, tietysti edellyttäen, että sen käytöstä on sovittu pelisäännöt. Jokaisen tulisi siis täyttää ja käyttää järjestelmää yhteisten sääntöjen mukaan jotta siitä saadaan mahdollisimman paljon irti. Erityisesti hyötyä on kansainvälisille ja monia toimipisteitä omaaville yrityksille. Silloin voidaan tallettaa kaikille tietoa yhteenpaikkaan, johon kaikilla on pääsy ja jossa se on kaikille tutussa muodossa.
Tässä tehtävässä on tarkoitus pohtia sähköisten asiakkuudenhallinta järjestelmien (CRM) tehokasta hyödyntämistä asiakkuudenhallinnassa.
Tutustumisvaihe eli asiakassuhteen synty
Uuden asiakassuhteen syntymä kannattaa mahdollisimman nopeasti rekisteröidä CRM-järjestelmään, jotta kaikki yksityiskohdat ovat muistissa ja myöhemmin hyödynnettävissä. Ylös kannattaa myös kirjata, miksi asiakkuus syntyi juuri kyseisenä hetkenä. Näin asiakasrekisteri on ajantasainen ja sitä voidaan hyödyntää myös pohtiessa, miten uusia asiakkuuksia voidaan rakentaa helpommin.
Asiakassuhteen ylläpitoa
Asiakassuhde harvoin säilyy ilman ylläpitoa, jos kyse ei ole Alkon kaltaisen monopoliaseman omaavasta yrityksestä. Hyvä CRM helpottaa viestintää ja markkinointia soveltuen molempien työkaluksi. Esim. täysin verkossa toimiva Salesforce tarjoaa helposti räätälöityjä sähköisiä ja perinteisiä postituslistoja. Sitä kautta voi helposti tulostaa joulukortin postituslistan yhteistyökumppaneille tai kertoa asiakkaille tuoteuutuuksista. Autoalalla voi lähettää vaikka muistutuksen lähestyvästä vuosihuollosta. CRM hyödyttää parhaimmillaan sekä siis asiakasta että yritystä, tuoden lisäarvoa molemmille osapuolille.
CRM-järjestelmää kannattaa hyödyntää myös tuotekehityksessä, tulevan liiketoiminnan suunnittelussa sekä asiakaspalautteiden keräämisessä. Järjestelmän sisältämä tieto tarjoaa oivan mahdollisuuden analysoida ja parantaa esim. tarjousten läpimenoa tai asiakkaiden sitoutuneisuutta. Ja tunnistaa ja aktivoida olemassa olevat passiiviset asiakkaat, jotka ehkä jo harkitsevat siirtymistä muualle. Pelkkä "kanta-asiakkuus" on nykyään mielestäni menettänyt merkityksensä, sillä lähes jokaisen lompakossa on kymmeniä kanta-asiakaskortteja eri tahoille. Oikean kanta-asiakassuhteen ylläpitoon tarvitaan nykyään kattava CRM, jotta voidaan tarjota aktiivisesti asiakkaalle juuri hänen tarpeitaan ja halujaan vastaavia palveluja tai tuotteita. CRM on siis erityisen oiva työkalu segmentointiin.
Kun CRM on ollut pari vuotta käytössä ja sitä on täytetty huolellisesti, voidaan sen perusteella tehdä analyyseja myös palveluprosesseista ja niiden kehittämisestä. Mikä toimenpide johtaa mihinkin tulokseen ja miten yrityksen prosesseja voidaan tehostaa. Parhaimmillaan voidaan havaita sieltä esim. työvaiheita, jotka voidaan jättää pois kokonaan tai joita pitää lisätä.
Yrityksen sisällä
Hyvä CRM on avoimesti koko yrityksen käytössä, jotta kaikki tietävät uusista asiakkuuksista, niin asiakaspalvelu-, myynti-, markkinointi- kuin talousosastot. CRM helpottaa siis myös sisäistä viestintää, tietysti edellyttäen, että sen käytöstä on sovittu pelisäännöt. Jokaisen tulisi siis täyttää ja käyttää järjestelmää yhteisten sääntöjen mukaan jotta siitä saadaan mahdollisimman paljon irti. Erityisesti hyötyä on kansainvälisille ja monia toimipisteitä omaaville yrityksille. Silloin voidaan tallettaa kaikille tietoa yhteenpaikkaan, johon kaikilla on pääsy ja jossa se on kaikille tutussa muodossa.
torstai 27. toukokuuta 2010
Sumpli.com sumplii aikatauluja näppärästi
Internetistä löytyy työkaluja vaikka mihin, mutta harvasta on oikeasti iloa monikäyttöisyydessään. Betaversio Sumpli.com tarjoaa helpotusta tapaamisten tai vaikka palaverien sumplimiseen, kukapa ei tarvitsisi joskus tällaista työkalua. Yksinkertaista ja helppoa, testaa vaikka itse. Ja tämäkin on ainakin toistaiseksi ilmainen.
Sovellus toimii seuraavasti: tapahtuman järjestäjä luo tapahtuman ja valitsee vaihtoehtoisia aikoja kalenterista. Tämän jälkeen lähetetään sähköpostitse linkki kaikille joiden halutaan osallistuvan. Sähköpostin linkistä pääsee ruksimaan itselle sopivat päivät. Kaikki osanottajat voivat seurata, mitkä ajankohdat sopivat kellekin ja järjestäjä valitsee lopuksi parhaiten sopivan ajankohdan.
Tämä työkalu lähtee ainakin minun työkalupakkiini, ehkä siviiliasioiden lisäksi myös työpaikalle.
Sovellus toimii seuraavasti: tapahtuman järjestäjä luo tapahtuman ja valitsee vaihtoehtoisia aikoja kalenterista. Tämän jälkeen lähetetään sähköpostitse linkki kaikille joiden halutaan osallistuvan. Sähköpostin linkistä pääsee ruksimaan itselle sopivat päivät. Kaikki osanottajat voivat seurata, mitkä ajankohdat sopivat kellekin ja järjestäjä valitsee lopuksi parhaiten sopivan ajankohdan.
Tämä työkalu lähtee ainakin minun työkalupakkiini, ehkä siviiliasioiden lisäksi myös työpaikalle.
keskiviikko 26. toukokuuta 2010
Matkailun kaupankäynnin arvoketju
Arvoketju on käsite, joka kuvaa vaihe vaiheelta jonkin hyödykkeen jalostumista raaka-aineesta valmiiksi tuotteeksi. Matkailussa tuotteena pidetään esim. liikennepalveluja, majoitusta, ohjelmapalveluita ja näiden yhdistelmiä. Matkailussa käsittäisin termin tarkoittavan kaikkia niitä prosesseja joiden tuloksena syntyy esim. hiihtolomamatka Kanarialle tai laivaristeily perheille.
Miten Internet on vaikuttanut matkailuyritysten kaupankäynnin arvoketjuun?
Asiakkaalle Internet on tuonut paljon lisäarvoa, erityisesti helppoudessa ja nopeudessa. Nyt matkatoimisto on auki 24/7/365, juuri silloin kun asiakas haluaa ja matkan voi ostaa muutamassa minuutissa vaikka kotisohvalta. Hintavertailu on helppoa erilaisten vertailusivustojen avulla ja "kilpailuttaminen" on näillä sivustoilla nopeaa. Maksaminen onnistuu muutamalla klikkauksella ja e-lippu kilahtaa sähköpostiin parissa minuutissa.
Jos hyvää niin huonoakin. Asiakaspalvelu pelaa verkossa eri peliä, harvoinpa asiakas voi kysyä jotakin ja saada vastauksen heti. Monilla on toki puhelimen tai sähköpostin avulla toimiva asiakaspalvelu, mutta ne eivät ole auki ympäri vuorokauden. Tekniset ongelmat ilmenevät verkossa useista eri syistä ja monesti voi kaupanteko tökkiä. Mutta missä on tekninen tuki kun sitä tarvitaan? Harvempi asiakas on yhtäaikaa asiantuntija, joka osaisi ratkaista ongelman.
Verkkokaupan ylläpitäjille arvoketjun ylläpitäminen sähköisessä maailmassa vaatii hyvää reaktionopeutta ja ajantasalla pysymistä, erityisesti ongelmatilanteissa. Sähköisen kaupan tulisi olla myös kansainvälisesti kilpailukykyinen, jotta sen toiminta voidaan taata myös tulevaisuudessa.
Miten matkailun tuotantoverkoston toimintaa voidaan tehostaa sähköistämällä verkoston liiketoimintaprosesseja?
Ensimmäiseksi mieleeni tulee tiedonjaon ja jakelun tehostaminen. Kun tuote on sähköisessä muodossa esitelty ja ostettavissa, on se helppo ja nopea viedä niin jälleenmyyjille kuin suora-asiakkaille. Samalla kaavalla myös markkinointi on helpompaa.
Tuotantoverkoston sisäisiä prosesseja voidaan viedä sähköiseen muotoon ja mm. videoneuvottelut ja jaetut tiedostot yleensä nopeuttavat prosesseja. Nämä toimenpiteet tuovat samalla myös kustannussäästöjä ja ohjaavat tuotantoverkoston jäseniä laadun kehittämiseen. Synergiaetuja syntyy esim. yhteisen verkkosivuston luomisessa tai uusien yhteistyökumppanien löytämisessä.
Pohdi miten Globaalit jakelujärjestelmät ohjaa yritysten sähköistä kauppaa, vai ohjaavatko?
Tämä kysymys on erittäin hankala, sillä en tiedä kuinka vahvasti ja millä tavalla globaalit jakelujärjestelmät ovat sidoksissa erilaisiin matkailun verkkokauppoihin. Lentoyhtiöiden tiedän olevan vahvasti mukana niissä, muista matkailualan yrityksistä en tarkkaan tiedä. Edustamassani alueellisessa matkailumarkkinoinnissa kun ei oikein ole kosketuspintaa tähän asiaan. Etsin siis Googlesta ja hakutulosten kärjessä ovat opiskelijakollegoideni Benin ja Aten blogit... Faktaa asiasta siis ei ainakaan ole optimoitu kovin häävisti (lukuunottamatta Ilkka Kauppisen oppilaita), jos sitä jostain löytyisikin.
Globaalit jakelujärjestelmät eli GDS:t vaikuttavat varmasti eniten lento- ja hotellipaketteja tarjoaviin verkkokauppoihin, sillä järjestelmien kautta varataan lentoja, hotellihuoneita, vuokra-autoja ja muita vastaavia matkapalveluja. Uskoisin, että suurin vaikutus GDS-järjestelmillä on hintakilpailussa, kellään ei ole varaa olla suhteettoman kallis verrattuna kilpailijoihin. Varmasti myös GDS:t vaativat tiettyä laatutasoa yrityksiltä, joita ottavat mukaan omaan järjestelmäänsä.
Tämän blogikirjoituksen tiedot perustuvat suurimmaksi osaksi kouluttajamme Kirsi Mikkolan antamiin materiaaleihin.
Miten Internet on vaikuttanut matkailuyritysten kaupankäynnin arvoketjuun?
Asiakkaalle Internet on tuonut paljon lisäarvoa, erityisesti helppoudessa ja nopeudessa. Nyt matkatoimisto on auki 24/7/365, juuri silloin kun asiakas haluaa ja matkan voi ostaa muutamassa minuutissa vaikka kotisohvalta. Hintavertailu on helppoa erilaisten vertailusivustojen avulla ja "kilpailuttaminen" on näillä sivustoilla nopeaa. Maksaminen onnistuu muutamalla klikkauksella ja e-lippu kilahtaa sähköpostiin parissa minuutissa.
Jos hyvää niin huonoakin. Asiakaspalvelu pelaa verkossa eri peliä, harvoinpa asiakas voi kysyä jotakin ja saada vastauksen heti. Monilla on toki puhelimen tai sähköpostin avulla toimiva asiakaspalvelu, mutta ne eivät ole auki ympäri vuorokauden. Tekniset ongelmat ilmenevät verkossa useista eri syistä ja monesti voi kaupanteko tökkiä. Mutta missä on tekninen tuki kun sitä tarvitaan? Harvempi asiakas on yhtäaikaa asiantuntija, joka osaisi ratkaista ongelman.
Verkkokaupan ylläpitäjille arvoketjun ylläpitäminen sähköisessä maailmassa vaatii hyvää reaktionopeutta ja ajantasalla pysymistä, erityisesti ongelmatilanteissa. Sähköisen kaupan tulisi olla myös kansainvälisesti kilpailukykyinen, jotta sen toiminta voidaan taata myös tulevaisuudessa.
Miten matkailun tuotantoverkoston toimintaa voidaan tehostaa sähköistämällä verkoston liiketoimintaprosesseja?
Ensimmäiseksi mieleeni tulee tiedonjaon ja jakelun tehostaminen. Kun tuote on sähköisessä muodossa esitelty ja ostettavissa, on se helppo ja nopea viedä niin jälleenmyyjille kuin suora-asiakkaille. Samalla kaavalla myös markkinointi on helpompaa.
Tuotantoverkoston sisäisiä prosesseja voidaan viedä sähköiseen muotoon ja mm. videoneuvottelut ja jaetut tiedostot yleensä nopeuttavat prosesseja. Nämä toimenpiteet tuovat samalla myös kustannussäästöjä ja ohjaavat tuotantoverkoston jäseniä laadun kehittämiseen. Synergiaetuja syntyy esim. yhteisen verkkosivuston luomisessa tai uusien yhteistyökumppanien löytämisessä.
Pohdi miten Globaalit jakelujärjestelmät ohjaa yritysten sähköistä kauppaa, vai ohjaavatko?
Tämä kysymys on erittäin hankala, sillä en tiedä kuinka vahvasti ja millä tavalla globaalit jakelujärjestelmät ovat sidoksissa erilaisiin matkailun verkkokauppoihin. Lentoyhtiöiden tiedän olevan vahvasti mukana niissä, muista matkailualan yrityksistä en tarkkaan tiedä. Edustamassani alueellisessa matkailumarkkinoinnissa kun ei oikein ole kosketuspintaa tähän asiaan. Etsin siis Googlesta ja hakutulosten kärjessä ovat opiskelijakollegoideni Benin ja Aten blogit... Faktaa asiasta siis ei ainakaan ole optimoitu kovin häävisti (lukuunottamatta Ilkka Kauppisen oppilaita), jos sitä jostain löytyisikin.
Globaalit jakelujärjestelmät eli GDS:t vaikuttavat varmasti eniten lento- ja hotellipaketteja tarjoaviin verkkokauppoihin, sillä järjestelmien kautta varataan lentoja, hotellihuoneita, vuokra-autoja ja muita vastaavia matkapalveluja. Uskoisin, että suurin vaikutus GDS-järjestelmillä on hintakilpailussa, kellään ei ole varaa olla suhteettoman kallis verrattuna kilpailijoihin. Varmasti myös GDS:t vaativat tiettyä laatutasoa yrityksiltä, joita ottavat mukaan omaan järjestelmäänsä.
Tämän blogikirjoituksen tiedot perustuvat suurimmaksi osaksi kouluttajamme Kirsi Mikkolan antamiin materiaaleihin.
keskiviikko 19. toukokuuta 2010
Videomarkkinoinnin -suunnitelma
Valitsin videomarkkinoinnin suunnitelman aiheeksi: Miksi espoolaisen pk-matkailuyrityksen kannattaisi tehdä videomarkkinointia?-videon.
Tavoite
Saada espoolaiset (pääkaupunkiseudun) matkailun pk-yritykset ymmärtämään videoiden merkitys markkinointiviestinnässä ja houkutella nämä yritykset tekemään oma video, jota voidaan hyödyntää Espoon Matkailun nettisivuilla.
Kohderyhmä
Espoolaiset (pääkaupunkiseudun) matkailun pk-yritykset.
Viestin sisältö kiteytettynä
Yrittäjän kannattaa tehdä video, jota voi hyödyntää alueellisessa yhteismarkkinoinnissa niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. (Lisäksi videota voi luonnollisesti hyödyntää yrityksen omassa markkinoinnissa.)
Jakelukanavat
Www.visitespoo.fi, www.visitfinland.com, YouTube, ehkä Vimeo ja kyseisen yrityksen omat sivut.
Lisäksi näytetään mahdollisuuksien mukaan esim. messuilla ja asiakastapaamisissa.
Videon jakelua tukevat viestintä- tai markkinointitoimenpiteet
Sisällytetään Espoon Matkailun yleisiin viestintä- ja markkinointitoimenpiteisiin, kuten tiedotus, sosiaaliset mediat.
Tulosten mittausmenetelmät
Tutkitaan videota katselleiden määrät, seurataan katsojien kommentteja ja ohjataan yrittäjää kysymään asiakkailta palautetta videosta.
Aikataulu
Video on valmis käytettäväksi syksyllä 2010 ja voidaan silloin lisätä www.visitespoo.fi -sivustolle.
Muut kanavat tämän jälkeen resurssien mukaan.
Budjetti vastuuhenkilöt
Budjetti 2 500 euroa.
Vastuuhenkilöt
Kaksi hlöä, allekirjoittanut ja Espoon Matkailun viestinnänkoordinaattori.
Tavoite
Saada espoolaiset (pääkaupunkiseudun) matkailun pk-yritykset ymmärtämään videoiden merkitys markkinointiviestinnässä ja houkutella nämä yritykset tekemään oma video, jota voidaan hyödyntää Espoon Matkailun nettisivuilla.
Kohderyhmä
Espoolaiset (pääkaupunkiseudun) matkailun pk-yritykset.
Viestin sisältö kiteytettynä
Yrittäjän kannattaa tehdä video, jota voi hyödyntää alueellisessa yhteismarkkinoinnissa niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. (Lisäksi videota voi luonnollisesti hyödyntää yrityksen omassa markkinoinnissa.)
Jakelukanavat
Www.visitespoo.fi, www.visitfinland.com, YouTube, ehkä Vimeo ja kyseisen yrityksen omat sivut.
Lisäksi näytetään mahdollisuuksien mukaan esim. messuilla ja asiakastapaamisissa.
Videon jakelua tukevat viestintä- tai markkinointitoimenpiteet
Sisällytetään Espoon Matkailun yleisiin viestintä- ja markkinointitoimenpiteisiin, kuten tiedotus, sosiaaliset mediat.
Tulosten mittausmenetelmät
Tutkitaan videota katselleiden määrät, seurataan katsojien kommentteja ja ohjataan yrittäjää kysymään asiakkailta palautetta videosta.
Aikataulu
Video on valmis käytettäväksi syksyllä 2010 ja voidaan silloin lisätä www.visitespoo.fi -sivustolle.
Muut kanavat tämän jälkeen resurssien mukaan.
Budjetti vastuuhenkilöt
Budjetti 2 500 euroa.
Vastuuhenkilöt
Kaksi hlöä, allekirjoittanut ja Espoon Matkailun viestinnänkoordinaattori.
torstai 13. toukokuuta 2010
Lakia ja pykälää
Valmismatkalaki ja kuluttajansuojalaki. Missä niitä sovelletaan ja miten?
Sähköistä kuluttajakauppaa sääntelee mm. kuluttajansuojalaki, joka koskee kulutushyödykkeiden tarjontaa, myyntiä ja muuta markkinointia elinkeinonharjoittajilta kuluttajille. Laki koskee markkinointia, sopimusehtojen sovittelua ja tulkintaa, kulutusluottoja ja kuluttajapalvelusopimuksia sekä kulutushyödykkeiden välitystä.
Uusi valmismatkalaki astui voimaan heinäkuun 2009 alussa. Uuden lain tarkoituksena, että asiakas tunnistaisi helpommin valmismatkan. Samalla haluttiin, että laki toisi lisäturvaa ja selkeyttäisi matkojen verkkokauppaa. Uuden lain mukaan valmismatka on matkanjärjestäjän suunnittelema ja kokoama matkapaketti, johon sisältyy vähintään kaksi matkailupalvelua, jotka ostetaan toisiinsa kytkettynä. Valmismatka on siis nykyään esim. matkatoimiston verkkokaupasta ostetut lento ja majoitus, jos ne ostetaan pakettina. Täyttääkseen valmismatkan ehdot, pitää matkan myös kestää yli 2 vuorokautta.
Jos taas kuluttaja ostaa matkan kooten sen itse verkossa tai esitteestä ja maksaa jokaisen palvelun erikseen, ei kyseessä ole valmismatka. Menikö jakeluun? Yksinkertaista siis: samalta nettisivulta ostettu lento ja hotelli on valmismatka, jos ne on kytketty yhteen. Mikäli ei, niin kyseessä ei ole valmismatka. Jotta asia olisi mahdollisimman helppo kuluttajalle, pitäisi vielä tietää on tämä kyseinen matkanjärjestäjä kotimainen, EU:ssa toimiva vai mahdollisesti jotain ihan muuta.
Haluatko olla varma? Osta matkasi pakettina matkatoimiston tädiltä tai nettisivuilta. Kun seuraava tuhkapilvi puskee taivaalle, voit ottaa lunkista ja jatkaa lomaasi matkatoimiston piikkiin ;)
Kuluttajansuojalain säännökset ovat pääsääntöisesti pakottavia lain säännöksiä, mitä tällä tarkoitetaan?
Kuluttajansuojalain säännökset ovat pääsääntöisesti pakottavia lain säännöksiä eli niitä on pakko noudattaa. Elinkeinon harjoittajan ja kuluttajan välinen sopimus ei ole pätevä niiltä osin, jotka tarjoavat kuluttajalle kuluttajansuojalakia heikomman suojan. Jos sopimuksessa on pätemättömiä säännöksiä niin niiden tilalla sovelletaan kuluttajansuojalakia.
Mitä tarkoitetaan tietosuojalla kuluttajalle suunnatussa verkkokaupassa?
Tietosuoja kuluttajalle suunnatussa verkkokaupassa koskee kuluttajan henkilökohtaisia tietoja, joita usein pitää luovuttaa verkkokauppaan rekisteröitymisen yhteydessä. Tällaisia tietoja, joita tilauksen toimittamisen lisäksi voidaan hyödyntää markkinoinnissa tai palvelujen muokkaamisessa, ovat esim. nimi, osoite ja puhelinnumero. Tietosuoja takaa, että kuluttajalla on mahdollisuus tarkistaa henkilötietojen olevan verkkokaupan rekisterissä oikein, eikä niitä käytetä tai luovuteta edelleen vastoin tahtoa.
Tietosuoja takaa kuluttajalle tiedonsaantioikeuden, tarkastusoikeuden, oikeuden saada omat tiedot korjatuksi sekä kielto-oikeuden. Tiedonsaantioikeudella tarkoitetaan verkkokaupan velvollisuutta antaa tietoa kuluttajalle. Kuluttajalla on oikeus tietää mitä henkilötietoja ja mihin tarkoitukseen kerätään, kuka käsittelee niitä, miten rekisteri on suojattu ja luovutetaanko tietoja eteenpäin. Tarkastusoikeudella kuluttaja voi tarkistaa omat tietonsa verkkokauppiaalta ja oikeudella saada tieto korjatuksi voi vaatia rekisterinpitäjää korjaamaan virheellisen tiedon. Kielto-oikeudella kuluttaja voi ilmoittamalla rekisterinpitäjälle kieltää tietojensa käytön esim. markkinointiin ja suoramainontaan.
Mitä tarkoitetaan etämyyntisäännöksillä, jotka koskevat elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välistä kauppaa? Mitä nämä säännökset ovat?
Etämyynti on kaupankäyntiä, jossa osapuolet eivät ole fyysisesti läsnä kaupantekotilanteessa. Tällaisia kaupankäyntitapoja ovat mm. postimyynti ja verkkokauppa. Etämyynnissä niin varsinainen kaupankäynti kuin markkinointikin tapahtuu kokonaan ilman face-to-face kontaktia.
Kuluttajasuojalain uusista etämyyntisäännöksistä merkittävimmät koskevat elinkeinonharjoittajan tiedonantovelvollisuutta ja kuluttajan oikeutta peruuttaa sopimus. Elinkeinonharjoittajan pitää kertoa kuluttajalle ennen kaupantekoa esim. yhteystietonsa, tuotetiedot ja toimitusehdot. Lisäksi kuluttajalla on 14 päivän peruuttamisoikeus. Yleensä elinkeinonharjoittaja on lisäksi velvoitettu korvaamaan kuluttajan peruutuskulut. Muutosta on tapahtunut myös kylkiäismyynnissä, kylkiäisellä ja varsinaisella tuotteella ei enää tarvitse olla tekemistä toistensa kanssa. Jos kyse on kuluttajille lisäetuja tai tuotteita yhteisellä hinnalla, tulee kuluttajille selkeästi kertoa tarjouksen sisältö, arvo ja ehdot.
Mitä tarkoittaa ns. muotovapaus yritysten välisissä sähköisen kaupankäynnin sopimuksissa?
Muotovapaus on nimensä mukainen eli tarkoittaa sitä että yritykset voivat tehdä sähköisen kaupankäynnin sopimuksen itselleen (siis molemmille osapuolille) sopivimmalla tavalla. Toisin sanoen sopimus voi olla kirjallinen tai suullinen, paperilla tai sähköisessä muodossa.
Muotovapaus on pääsääntö, joka ei mene lain edelle. Esim. jos toinen sopijaosapuoli on maasta, jonka laki edellyttää paperilla oleva sopimusta, menee laki pääsäännön edelle ja sopimus on tehtävä paperille.
Suositeltavaa on kuitenkin tehdä jonkinlainen kirjallinen sopimus kiistatilanteiden varalle myös sähköisen kaupankäynnin osalta, kuten kaikista muistakin liiketoimintasopimuksista.
Suutarin lapsella ei ole kenkiä
Tieken sivusto, joka toimi lähteenä suurelle osalle tämän bloggauksen vastauksista, voisi olla hieman käyttäjäystävällisempi, jos linkit olisivat toimivia... Klikkasin 4 tai 5 linkkiä, yksikään ei toiminut. Kyseessähän on siis kuitenkin Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen sivusto.
Sähköistä kuluttajakauppaa sääntelee mm. kuluttajansuojalaki, joka koskee kulutushyödykkeiden tarjontaa, myyntiä ja muuta markkinointia elinkeinonharjoittajilta kuluttajille. Laki koskee markkinointia, sopimusehtojen sovittelua ja tulkintaa, kulutusluottoja ja kuluttajapalvelusopimuksia sekä kulutushyödykkeiden välitystä.
Uusi valmismatkalaki astui voimaan heinäkuun 2009 alussa. Uuden lain tarkoituksena, että asiakas tunnistaisi helpommin valmismatkan. Samalla haluttiin, että laki toisi lisäturvaa ja selkeyttäisi matkojen verkkokauppaa. Uuden lain mukaan valmismatka on matkanjärjestäjän suunnittelema ja kokoama matkapaketti, johon sisältyy vähintään kaksi matkailupalvelua, jotka ostetaan toisiinsa kytkettynä. Valmismatka on siis nykyään esim. matkatoimiston verkkokaupasta ostetut lento ja majoitus, jos ne ostetaan pakettina. Täyttääkseen valmismatkan ehdot, pitää matkan myös kestää yli 2 vuorokautta.
Jos taas kuluttaja ostaa matkan kooten sen itse verkossa tai esitteestä ja maksaa jokaisen palvelun erikseen, ei kyseessä ole valmismatka. Menikö jakeluun? Yksinkertaista siis: samalta nettisivulta ostettu lento ja hotelli on valmismatka, jos ne on kytketty yhteen. Mikäli ei, niin kyseessä ei ole valmismatka. Jotta asia olisi mahdollisimman helppo kuluttajalle, pitäisi vielä tietää on tämä kyseinen matkanjärjestäjä kotimainen, EU:ssa toimiva vai mahdollisesti jotain ihan muuta.
Haluatko olla varma? Osta matkasi pakettina matkatoimiston tädiltä tai nettisivuilta. Kun seuraava tuhkapilvi puskee taivaalle, voit ottaa lunkista ja jatkaa lomaasi matkatoimiston piikkiin ;)
Kuluttajansuojalain säännökset ovat pääsääntöisesti pakottavia lain säännöksiä, mitä tällä tarkoitetaan?
Kuluttajansuojalain säännökset ovat pääsääntöisesti pakottavia lain säännöksiä eli niitä on pakko noudattaa. Elinkeinon harjoittajan ja kuluttajan välinen sopimus ei ole pätevä niiltä osin, jotka tarjoavat kuluttajalle kuluttajansuojalakia heikomman suojan. Jos sopimuksessa on pätemättömiä säännöksiä niin niiden tilalla sovelletaan kuluttajansuojalakia.
Mitä tarkoitetaan tietosuojalla kuluttajalle suunnatussa verkkokaupassa?
Tietosuoja kuluttajalle suunnatussa verkkokaupassa koskee kuluttajan henkilökohtaisia tietoja, joita usein pitää luovuttaa verkkokauppaan rekisteröitymisen yhteydessä. Tällaisia tietoja, joita tilauksen toimittamisen lisäksi voidaan hyödyntää markkinoinnissa tai palvelujen muokkaamisessa, ovat esim. nimi, osoite ja puhelinnumero. Tietosuoja takaa, että kuluttajalla on mahdollisuus tarkistaa henkilötietojen olevan verkkokaupan rekisterissä oikein, eikä niitä käytetä tai luovuteta edelleen vastoin tahtoa.
Tietosuoja takaa kuluttajalle tiedonsaantioikeuden, tarkastusoikeuden, oikeuden saada omat tiedot korjatuksi sekä kielto-oikeuden. Tiedonsaantioikeudella tarkoitetaan verkkokaupan velvollisuutta antaa tietoa kuluttajalle. Kuluttajalla on oikeus tietää mitä henkilötietoja ja mihin tarkoitukseen kerätään, kuka käsittelee niitä, miten rekisteri on suojattu ja luovutetaanko tietoja eteenpäin. Tarkastusoikeudella kuluttaja voi tarkistaa omat tietonsa verkkokauppiaalta ja oikeudella saada tieto korjatuksi voi vaatia rekisterinpitäjää korjaamaan virheellisen tiedon. Kielto-oikeudella kuluttaja voi ilmoittamalla rekisterinpitäjälle kieltää tietojensa käytön esim. markkinointiin ja suoramainontaan.
Mitä tarkoitetaan etämyyntisäännöksillä, jotka koskevat elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välistä kauppaa? Mitä nämä säännökset ovat?
Etämyynti on kaupankäyntiä, jossa osapuolet eivät ole fyysisesti läsnä kaupantekotilanteessa. Tällaisia kaupankäyntitapoja ovat mm. postimyynti ja verkkokauppa. Etämyynnissä niin varsinainen kaupankäynti kuin markkinointikin tapahtuu kokonaan ilman face-to-face kontaktia.
Kuluttajasuojalain uusista etämyyntisäännöksistä merkittävimmät koskevat elinkeinonharjoittajan tiedonantovelvollisuutta ja kuluttajan oikeutta peruuttaa sopimus. Elinkeinonharjoittajan pitää kertoa kuluttajalle ennen kaupantekoa esim. yhteystietonsa, tuotetiedot ja toimitusehdot. Lisäksi kuluttajalla on 14 päivän peruuttamisoikeus. Yleensä elinkeinonharjoittaja on lisäksi velvoitettu korvaamaan kuluttajan peruutuskulut. Muutosta on tapahtunut myös kylkiäismyynnissä, kylkiäisellä ja varsinaisella tuotteella ei enää tarvitse olla tekemistä toistensa kanssa. Jos kyse on kuluttajille lisäetuja tai tuotteita yhteisellä hinnalla, tulee kuluttajille selkeästi kertoa tarjouksen sisältö, arvo ja ehdot.
Mitä tarkoittaa ns. muotovapaus yritysten välisissä sähköisen kaupankäynnin sopimuksissa?
Muotovapaus on nimensä mukainen eli tarkoittaa sitä että yritykset voivat tehdä sähköisen kaupankäynnin sopimuksen itselleen (siis molemmille osapuolille) sopivimmalla tavalla. Toisin sanoen sopimus voi olla kirjallinen tai suullinen, paperilla tai sähköisessä muodossa.
Muotovapaus on pääsääntö, joka ei mene lain edelle. Esim. jos toinen sopijaosapuoli on maasta, jonka laki edellyttää paperilla oleva sopimusta, menee laki pääsäännön edelle ja sopimus on tehtävä paperille.
Suositeltavaa on kuitenkin tehdä jonkinlainen kirjallinen sopimus kiistatilanteiden varalle myös sähköisen kaupankäynnin osalta, kuten kaikista muistakin liiketoimintasopimuksista.
Suutarin lapsella ei ole kenkiä
Tieken sivusto, joka toimi lähteenä suurelle osalle tämän bloggauksen vastauksista, voisi olla hieman käyttäjäystävällisempi, jos linkit olisivat toimivia... Klikkasin 4 tai 5 linkkiä, yksikään ei toiminut. Kyseessähän on siis kuitenkin Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen sivusto.
sunnuntai 9. toukokuuta 2010
Verkkokaupan merkitys Suomen matkailulle
Viimeisen vuosikymmenen (1999-2009) aikana matkailun sähköisten palvelujen käyttäjäkunta tuplaantunut Suomessa, selviää ETC New Media Trend Watch -sivuston taulukosta. Samanlaiselta käyrä näyttää USA:n ja Euroopan osalta (ainakin oman satunnaisotantani perusteella), Japanin kohdalla liikutaan vielä hurjemmassa kasvuvauhdissa.
Sähköinen liiketoiminta on ilmeisesti hyötynyt taloudellisesta taantumasta ja kasvanut koko ajan, näin ainakin todetaan tänä keväänä julkaistussa Smilehousen tutkimuksessa. Tutkimuksessa todetaan, että tyypillisin verkko-ostamisen kohde on matkailupalvelut 73 %. Samainen tutkimus kertoo myös, että kuluttajat uskovat ostavansa verkosta myös tulevaisuudessa.
Money, money, money
Mikä on sähköisen kaupan osuus kaikesta matkailualan kaupankäynnistä? Suuri, tarkkaa lukua en löytänyt vaikka etsinkin. Sähköisten palvelujen vaikutus ostopäätökseen on varmasti vielä suurempi, sillä em. tutkimusten mukaan n. 70 % Internetin käyttäjistä etsii tietoa verkosta matkapäätöstä tehdessään.
Kireä kilpailutilanne matkailualalla on ottanut löysät pois hinnoista ja kuluttaja osaa nykyään tehdä hintavertailuja verkossa tehdessään matkapäätöstä. Tulevaisuudessa kilpailu tulee todennäköisesti yhä kiristymään ja esimerkiksi maailmalla jo käyttäjäkuntansa löytäneet Best price -työkalut, kuten Suomeen juuri rantautunut Ebookersin Hintahaitari, tarjoavat kuluttajalle mahdollisuuden päättää paljonko on valmis maksamaan matkastaan. Työkalu on toki hyödyllinen myös yrityksille, sillä oikeanlaisella hinnoittelulla saadaan kysyntä ja tarjonta kohtaamaan paremmin.
Tulevaisuus verkkokaupassa?
Kristallipalloa minulla ei ole, mutta uskon verkon vakiinnuttavan ja vahvistavan asemansa ostospaikkana matkailupalvelujen kohdalla. Varmasti myös kasvavan räjähdysmäisesti maissa, joissa Internet-yhteydet ja käyttäjämäärät eivät vielä ole Suomen tasolla.
Häviäjiä tulevaisuudessa lienevät ne yritykset, jotka eivät ymmärrä sähköisen liiketoiminnan merkitystä. Olipa päätös sitten tehdä kauppaa verkossa tai ei, niin asiasta tulee tehdä faktoihin perustuva strateginen päätös. Kuka on voittaja? Se joka tekee toisin kuin häviäjä. Koko Suomen matkailuelinkeinon kannalta verkkokaupalla on merkittävä vaikutus, sillä verkkokaupan kasvunäkymät ovat hyvät. Hurjin visio luonnollisesti on että turisti valitsee kohteekseen Ruotsin, jos ei löydä Suomesta mitään ostettavaa ;)
Kaupankäyntiprosessit matkailussa ovat jo Internetin yleistymisen myötä muuttuneet, tietoa ostopäätösten tekoon haetaan ensisijaisesti netistä niin yritysten ja kohteiden sivuilta kuin myös suosittelusivustoilta (Tripadvisor, Tripsay ja Trivago) joilla muut matkaajat kertovat kokemuksistaan. Ulkomaisista verkkokaupoista tulee kotimaisten kilpailijoita, sillä kielitaitoisen suomalaisen on helppo ostaa sieltä mistä saa parhaan hinta-laatusuhteen. Verkkokauppa on auki 24/7, joten kuluttaja voi ostaa voi tehdä ostoksensa halutessaan vaikka keskellä yötä.
Verkkokaupan rajoittavia tekijöitä
Huomaan kirjoitukseni hieman "hypettävän" matkailun verkkokauppaa. Mutta ei matkailun verkkokauppakaan pelkkää ruusuilla tanssimista ole. Ongelmia tuottavat useimmiten mm. toimimaton tekniikka, joskus mättää yrityksen omat vimpaimet, joskus taas globaalit jakelujärjestelmät, joskus sivuston käyttäjäystävällisyys. Voiko asiakas maksaa haluamallaan tavalla, onko asiakaspalvelu/tekninen tuki saatavilla helposti jne...
Lopuksi
Ostan itse matkani verkosta nykyään ja varmasti myös tulevaisuudessa. Kaltaisiani maailmassa on paljon, joten yhteenvetona sanoisin, verkkokaupan olevan niin merkityksellinen Suomen matkailuelinkeinoa, että sieltä ei kertakaikkiaan ole varaa olla poissa. Jään siis odottelemaan Visitfinland.comin kehittymistä Suomen matkailun johtavaksi myyntikanavaksi.
Sähköinen liiketoiminta on ilmeisesti hyötynyt taloudellisesta taantumasta ja kasvanut koko ajan, näin ainakin todetaan tänä keväänä julkaistussa Smilehousen tutkimuksessa. Tutkimuksessa todetaan, että tyypillisin verkko-ostamisen kohde on matkailupalvelut 73 %. Samainen tutkimus kertoo myös, että kuluttajat uskovat ostavansa verkosta myös tulevaisuudessa.
Money, money, money
Mikä on sähköisen kaupan osuus kaikesta matkailualan kaupankäynnistä? Suuri, tarkkaa lukua en löytänyt vaikka etsinkin. Sähköisten palvelujen vaikutus ostopäätökseen on varmasti vielä suurempi, sillä em. tutkimusten mukaan n. 70 % Internetin käyttäjistä etsii tietoa verkosta matkapäätöstä tehdessään.
Kireä kilpailutilanne matkailualalla on ottanut löysät pois hinnoista ja kuluttaja osaa nykyään tehdä hintavertailuja verkossa tehdessään matkapäätöstä. Tulevaisuudessa kilpailu tulee todennäköisesti yhä kiristymään ja esimerkiksi maailmalla jo käyttäjäkuntansa löytäneet Best price -työkalut, kuten Suomeen juuri rantautunut Ebookersin Hintahaitari, tarjoavat kuluttajalle mahdollisuuden päättää paljonko on valmis maksamaan matkastaan. Työkalu on toki hyödyllinen myös yrityksille, sillä oikeanlaisella hinnoittelulla saadaan kysyntä ja tarjonta kohtaamaan paremmin.
Tulevaisuus verkkokaupassa?
Kristallipalloa minulla ei ole, mutta uskon verkon vakiinnuttavan ja vahvistavan asemansa ostospaikkana matkailupalvelujen kohdalla. Varmasti myös kasvavan räjähdysmäisesti maissa, joissa Internet-yhteydet ja käyttäjämäärät eivät vielä ole Suomen tasolla.
Häviäjiä tulevaisuudessa lienevät ne yritykset, jotka eivät ymmärrä sähköisen liiketoiminnan merkitystä. Olipa päätös sitten tehdä kauppaa verkossa tai ei, niin asiasta tulee tehdä faktoihin perustuva strateginen päätös. Kuka on voittaja? Se joka tekee toisin kuin häviäjä. Koko Suomen matkailuelinkeinon kannalta verkkokaupalla on merkittävä vaikutus, sillä verkkokaupan kasvunäkymät ovat hyvät. Hurjin visio luonnollisesti on että turisti valitsee kohteekseen Ruotsin, jos ei löydä Suomesta mitään ostettavaa ;)
Kaupankäyntiprosessit matkailussa ovat jo Internetin yleistymisen myötä muuttuneet, tietoa ostopäätösten tekoon haetaan ensisijaisesti netistä niin yritysten ja kohteiden sivuilta kuin myös suosittelusivustoilta (Tripadvisor, Tripsay ja Trivago) joilla muut matkaajat kertovat kokemuksistaan. Ulkomaisista verkkokaupoista tulee kotimaisten kilpailijoita, sillä kielitaitoisen suomalaisen on helppo ostaa sieltä mistä saa parhaan hinta-laatusuhteen. Verkkokauppa on auki 24/7, joten kuluttaja voi ostaa voi tehdä ostoksensa halutessaan vaikka keskellä yötä.
Verkkokaupan rajoittavia tekijöitä
Huomaan kirjoitukseni hieman "hypettävän" matkailun verkkokauppaa. Mutta ei matkailun verkkokauppakaan pelkkää ruusuilla tanssimista ole. Ongelmia tuottavat useimmiten mm. toimimaton tekniikka, joskus mättää yrityksen omat vimpaimet, joskus taas globaalit jakelujärjestelmät, joskus sivuston käyttäjäystävällisyys. Voiko asiakas maksaa haluamallaan tavalla, onko asiakaspalvelu/tekninen tuki saatavilla helposti jne...
Lopuksi
Ostan itse matkani verkosta nykyään ja varmasti myös tulevaisuudessa. Kaltaisiani maailmassa on paljon, joten yhteenvetona sanoisin, verkkokaupan olevan niin merkityksellinen Suomen matkailuelinkeinoa, että sieltä ei kertakaikkiaan ole varaa olla poissa. Jään siis odottelemaan Visitfinland.comin kehittymistä Suomen matkailun johtavaksi myyntikanavaksi.
Onnistuneet nettivideot -ennakkotehtävä
Selailen ennakkotehtäväksi annettuja videopalveluita ja yritän kovasti muistella aiemmin huomiotani kiinnittäneitä videokampanjoita netissä. Pari onnistunutta matkailualan videotakin muistan, mutta tallessa ne ikävä kyllä eivät olleet, joten etsin muutaman muun.
Ensimmäiseksi huomioni kiinnittyi ytimekkään lyhyeen Airtelin mainokseen Twitteristä. Lyhytkin mainos voi kertoa kaiken, kun se on hyvin suunniteltu.
Toiseksi videoksi valitsin työhöni liittyvän videon, sillä olen ylpeä siitä, että Espoossa on yksi matkailukohde, joka on tehnyt videon Youtubeen. Kyseessä on, mikäs muukaan, kuin Joulupukin kesämökki.
Ensimmäiseksi huomioni kiinnittyi ytimekkään lyhyeen Airtelin mainokseen Twitteristä. Lyhytkin mainos voi kertoa kaiken, kun se on hyvin suunniteltu.
Toiseksi videoksi valitsin työhöni liittyvän videon, sillä olen ylpeä siitä, että Espoossa on yksi matkailukohde, joka on tehnyt videon Youtubeen. Kyseessä on, mikäs muukaan, kuin Joulupukin kesämökki.
keskiviikko 5. toukokuuta 2010
Bit.ly kustomoi lyhyt osoitteesi
Taas tuli mahtava uutuus käyttöön, jonka löysin kun päivitin yrityksen Twitter-tiliä. Bit.ly -linkkien lyhennys ja seurantasivusto tarjoaa kustomoituja lyhenteitä. Onpa tervetullutta lukea suoraan linkistä tietoa eikä pelkästään epämääräisiä koodisarjoja.
Meitä Internet-markkinoinnin opiskelijoita ehkä myös kiinnostaa tuo M&M:n uutinen Ningin muuttumisesta maksulliseksi.Tämä ilmiö levinnee tulevaisuudessa muihinkin palveluihin, sillä "ilmaista lounasta" ei tunnetusti ole.
Meitä Internet-markkinoinnin opiskelijoita ehkä myös kiinnostaa tuo M&M:n uutinen Ningin muuttumisesta maksulliseksi.Tämä ilmiö levinnee tulevaisuudessa muihinkin palveluihin, sillä "ilmaista lounasta" ei tunnetusti ole.
lauantai 1. toukokuuta 2010
Foursquare
Luin mielenkiintoisen Mashablen artikkelin sosiaalisesta mediasta nimeltä Foursquare, jota voisi kutsua niin paikannuspalveluksi kuin informaatiokanavaksi. Kyseinen sosiaalinen media toimii mobiilissa ja käyttäjät kirjautuvat esim. kahvilassa "check in" -merkinnällä olevansa paikan päällä ja usein myös kommentoivat vaikka kahvin tai palvelun laatua. Jos kaipaa kahviseuraa, voi tsekata etukäteen missä kaverit liikkuvat. Tai vieraalla paikkakunnalla etsiä omaa sijaintia lähimmän ravintolan. Sovellus siis tunnistaa oman sijaintisi ja tekee sen perusteella haun.
Hyödynnä kanta-asiakkaitasi
Herätyksen koin luettuani "Mayor" -tittelistä, jonka saa useimmiten yrityksessä asioinut henkilö. Olisiko tässä uudenlaisen viraalimarkkinoinnin helmi, nykyajan kanta-asiakasrekisteri sitoutuneimmista asiakkaista? Näiden asiakkaiden hyödyntäminen yrityksen puolestapuhujina kannattaa varmasti tutkia. Ehkä myös palkita heitä uskollisesta asiakkuudesta. Uskoisin tästä kehittyvän oivallisen kanavan erityisesti matkailu- ja ravintola-alan yrityksille, juuri paikannusominaisuutensa ansiosta.
Missä mennään nyt?
Suomessa Foursquare ei ole saavuttanut vielä isoa yleisöä, mutta mm. Helsinkiläisiä yrityksiä palvelussa oli jo n. 50 kappaletta. Suurin syy palvelun hitaaseen käynnistymiseen Suomessa on luultavasti, se ettei sovellus toimi suoraan Symbian-järjestelmässä, joka löytyy Nokian puhelimista. iPhonen, Androidin, Blackberryn tai Palmin käyttäjät voivat sen sijaan suoraan hyödyntää sovellusta puhelimissaan. Jään innolla odottamaan vastaako Nokian uusi syksyllä myyntiin tuleva lippulaiva N8 tähän haasteeseen... Onneksi meille Nokian käyttäjille ohjelmasta on mobiilisivu, jonka kautta Foursquarea voi käyttää jo nyt.
Miten koukuttaa faneja -esimerkki?
Tottahan toki Foursquare yhdistyy näppärästi Twitter- ja Facebook -tileihin, joten sen hyödyntämistä varmasti tullaan näkemään, ainakin kansainvälisillä markkinoilla. Kotimaisia esimerkkejä en löytänyt asiasta, mutta kenkäfriikkinä ihastuin Jimmy Choon -kampanjaan http://bit.ly/aMcwgG. Ikävä kyllä en asu Lontoossa voiden osallistua tähän kilpailuun (jossa palkintona Jimmy Choon kenkiä) niin tyydyn seuraamaan kampanjan edistymistä Twitteristä. Toivoen samalla hartaasti tämän kaltaisten markkinointikampanjoiden rantautuvan myös tänne pohjolaan...
Hyödynnä kanta-asiakkaitasi
Herätyksen koin luettuani "Mayor" -tittelistä, jonka saa useimmiten yrityksessä asioinut henkilö. Olisiko tässä uudenlaisen viraalimarkkinoinnin helmi, nykyajan kanta-asiakasrekisteri sitoutuneimmista asiakkaista? Näiden asiakkaiden hyödyntäminen yrityksen puolestapuhujina kannattaa varmasti tutkia. Ehkä myös palkita heitä uskollisesta asiakkuudesta. Uskoisin tästä kehittyvän oivallisen kanavan erityisesti matkailu- ja ravintola-alan yrityksille, juuri paikannusominaisuutensa ansiosta.
Missä mennään nyt?
Suomessa Foursquare ei ole saavuttanut vielä isoa yleisöä, mutta mm. Helsinkiläisiä yrityksiä palvelussa oli jo n. 50 kappaletta. Suurin syy palvelun hitaaseen käynnistymiseen Suomessa on luultavasti, se ettei sovellus toimi suoraan Symbian-järjestelmässä, joka löytyy Nokian puhelimista. iPhonen, Androidin, Blackberryn tai Palmin käyttäjät voivat sen sijaan suoraan hyödyntää sovellusta puhelimissaan. Jään innolla odottamaan vastaako Nokian uusi syksyllä myyntiin tuleva lippulaiva N8 tähän haasteeseen... Onneksi meille Nokian käyttäjille ohjelmasta on mobiilisivu, jonka kautta Foursquarea voi käyttää jo nyt.
Miten koukuttaa faneja -esimerkki?
Tottahan toki Foursquare yhdistyy näppärästi Twitter- ja Facebook -tileihin, joten sen hyödyntämistä varmasti tullaan näkemään, ainakin kansainvälisillä markkinoilla. Kotimaisia esimerkkejä en löytänyt asiasta, mutta kenkäfriikkinä ihastuin Jimmy Choon -kampanjaan http://bit.ly/aMcwgG. Ikävä kyllä en asu Lontoossa voiden osallistua tähän kilpailuun (jossa palkintona Jimmy Choon kenkiä) niin tyydyn seuraamaan kampanjan edistymistä Twitteristä. Toivoen samalla hartaasti tämän kaltaisten markkinointikampanjoiden rantautuvan myös tänne pohjolaan...
perjantai 23. huhtikuuta 2010
Sähköistettyä liiketoimintaa
Yrityksen vision merkitys sähköisen liiketoiminnan strategisessa suunnittelussa
Opinnoissa siirryttiin sähköisen liiketoiminnan maailmaan ja tehtävänä onkin nyt pohtia mikä merkitys on yrityksen visiolla sähköisen liiketoiminnan strategisessa suunnittelussa. (myönnän, että ensimmäinen spontaani ajatukseni oli, että pitäisiköhän luovuttaa näistä opinnoista kun ei ihan ensilukemalla oikein aukene tämä tehtävänanto...)
Sähköinen liiketoiminta kun useimmiten tulkitaan suoraan verkkokaupan pyörittämiseksi eikä meidän yrityksessä sellaista ole eikä ehkä edes tule. Edustan alueellista matkailuorganisaatiota, joka markkinoi muttei myy. Eikö meillä siis olekaan sähköistä liiketoimintaa?? Toimimme vahvasti verkossa, tarkoittaako tämä sitten sitä ettei meillä ole siellä minkäänlaista liiketoimintaa vaan jotain ihan muuta? Oman työni kautta tätä on siis vaikea pohtia, mutta aion yrittää.
Strategialla visioon
Visio on kuva tai "unelma" tulevaisuuden tilasta, johon strategisesti oikeilla toimenpiteillä tähdätään. Alueellisilla matkailutoimijoilla visio on yleensä olla houkutteleva matkailukohde. Houkuttelevuuteen vaikuttaa moni asia kuten historia, luonto ja maantieteellinen sijainti, joita ei juurikaan voi muuttaa. Tapiola
tuskin koskaan tulee olemaan uusi Manhattan vaikka näin eräs visionääri satiirisessa Esitystalous -näytelmässä esittikin...
Strategia on siis lista tehtävistä ja toimenpiteistä, joiden kautta visiotila oletetaan saavutettavan. Esim. verkkokaupan visio voi olla tietty määrä ostavia asiakkaita ja strategia hakukoneoptimointi- ja markkinointi. Alueellisen matkailun strategia voi olla samanlainen ja tavoite tietty määrä nettisivukävijöitä. Muuttuvatko kävijät maksaviksi asiakkaiksi? Sitä on vaikea sanoa, jos sivusto ei sisällä varausjärjestelmää tai verkkokauppaa. Imagon rakentamisessa netti on kuitenkin matkailukohteelle nykyään liiketoiminnan kannalta välttämätön vaikka sitä ei sitten sähköiseksi liiketoiminnaksi luokiteltaisikaan...
Niin vision kuin strategisten toimenpiteidenkin tulisi olla realistisia, jotta liiketoiminnalle, sekä sähköiselle että perinteiselle, on edellytyksiä. Sähköinen maailma tosin kehittyy jättiharppauksin ja strategisten toimenpiteiden tulee pysyä ajan hermolla, joten työtä riittää. Visiota kannattaa rakentaa realistisesti, sillä alati muuttuva ympäristö ja kulutustottumukset voivat olla jotain aivan muuta kolmen vuoden kuluttua. Kukapa arvasi viis vuotta sitten Facebookin valloittavan maailman Southparkia myöten näin vahvasti? Suosittelen tuota videota FB:n käyttäjille, hauska.
Yhteenveto
Lyhyestä virsi kaunis, sähköisen liiketoiminnan strategisten toimenpiteiden pitää tähdätä vision toteutumiseen. Ehkä helpommin sanottu kuin tehty ;) Asiaan vihkiytyville lisätietoa Internetin liiketoimintamahdollisuuksista löytyy esim.Tieken julkaisusta Web 2.0 - johdatus internetin uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin.
Opinnoissa siirryttiin sähköisen liiketoiminnan maailmaan ja tehtävänä onkin nyt pohtia mikä merkitys on yrityksen visiolla sähköisen liiketoiminnan strategisessa suunnittelussa. (myönnän, että ensimmäinen spontaani ajatukseni oli, että pitäisiköhän luovuttaa näistä opinnoista kun ei ihan ensilukemalla oikein aukene tämä tehtävänanto...)
Sähköinen liiketoiminta kun useimmiten tulkitaan suoraan verkkokaupan pyörittämiseksi eikä meidän yrityksessä sellaista ole eikä ehkä edes tule. Edustan alueellista matkailuorganisaatiota, joka markkinoi muttei myy. Eikö meillä siis olekaan sähköistä liiketoimintaa?? Toimimme vahvasti verkossa, tarkoittaako tämä sitten sitä ettei meillä ole siellä minkäänlaista liiketoimintaa vaan jotain ihan muuta? Oman työni kautta tätä on siis vaikea pohtia, mutta aion yrittää.
Strategialla visioon
Visio on kuva tai "unelma" tulevaisuuden tilasta, johon strategisesti oikeilla toimenpiteillä tähdätään. Alueellisilla matkailutoimijoilla visio on yleensä olla houkutteleva matkailukohde. Houkuttelevuuteen vaikuttaa moni asia kuten historia, luonto ja maantieteellinen sijainti, joita ei juurikaan voi muuttaa. Tapiola
tuskin koskaan tulee olemaan uusi Manhattan vaikka näin eräs visionääri satiirisessa Esitystalous -näytelmässä esittikin...
Strategia on siis lista tehtävistä ja toimenpiteistä, joiden kautta visiotila oletetaan saavutettavan. Esim. verkkokaupan visio voi olla tietty määrä ostavia asiakkaita ja strategia hakukoneoptimointi- ja markkinointi. Alueellisen matkailun strategia voi olla samanlainen ja tavoite tietty määrä nettisivukävijöitä. Muuttuvatko kävijät maksaviksi asiakkaiksi? Sitä on vaikea sanoa, jos sivusto ei sisällä varausjärjestelmää tai verkkokauppaa. Imagon rakentamisessa netti on kuitenkin matkailukohteelle nykyään liiketoiminnan kannalta välttämätön vaikka sitä ei sitten sähköiseksi liiketoiminnaksi luokiteltaisikaan...
Niin vision kuin strategisten toimenpiteidenkin tulisi olla realistisia, jotta liiketoiminnalle, sekä sähköiselle että perinteiselle, on edellytyksiä. Sähköinen maailma tosin kehittyy jättiharppauksin ja strategisten toimenpiteiden tulee pysyä ajan hermolla, joten työtä riittää. Visiota kannattaa rakentaa realistisesti, sillä alati muuttuva ympäristö ja kulutustottumukset voivat olla jotain aivan muuta kolmen vuoden kuluttua. Kukapa arvasi viis vuotta sitten Facebookin valloittavan maailman Southparkia myöten näin vahvasti? Suosittelen tuota videota FB:n käyttäjille, hauska.
Yhteenveto
Lyhyestä virsi kaunis, sähköisen liiketoiminnan strategisten toimenpiteiden pitää tähdätä vision toteutumiseen. Ehkä helpommin sanottu kuin tehty ;) Asiaan vihkiytyville lisätietoa Internetin liiketoimintamahdollisuuksista löytyy esim.Tieken julkaisusta Web 2.0 - johdatus internetin uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin.
maanantai 29. maaliskuuta 2010
Tuloksia onnistuneesta sähköisestä markkinoinnista
Viime viikon kurssilla kovasti kyseltiin esimerkkejä onnistuneesta sähköisestä markkinoinnista. Tässä nyt malliksi kurssilaisille esitys Espoon Matkailun tuloksista, joita saatiin aikaan edellisellä Ilkka Kauppisen vetämällä Internet-markkinoinnin kurssilla. Tulokset ovat hyvin rajattuja ja näiden esittelyllä on tarkoitus ainoastaa valaista kiinnostuneille, miten Internet-markkinoinnin hyödyntäminen toimii alueellisessa matkailuorganisaatiossa.
Ja koska jostain syystä SlideShare muokkaa tekstit lukukelvottomiksi latauksen yhteydessä, tulokset näet http://bit.ly/cq4C1G. Ja ainakin itselläni tuo linkki toimii kuten pitäisi :)
Jos jotakuta kiinnostaa tietää enemmän niin laittakaa kommentteja tai sähköpostia.
Ja koska jostain syystä SlideShare muokkaa tekstit lukukelvottomiksi latauksen yhteydessä, tulokset näet http://bit.ly/cq4C1G. Ja ainakin itselläni tuo linkki toimii kuten pitäisi :)
Jos jotakuta kiinnostaa tietää enemmän niin laittakaa kommentteja tai sähköpostia.
keskiviikko 24. maaliskuuta 2010
Sosiaalinen media on kuollut, eläköön terve järki
Tässä muutamia hyväksi havaitsemiani linkkejä ja vinkkejä, erityisesti opiskelukollegoilleni.
Luin, ainakin itsessäni, ajatuksia (erityisesti organisaatiorakenteesta somen aikana) herättävän kirjoituksen ja onnistuin jakamaan sen suoraan Bloggeriin Share this toiminnon kautta toisesta blogista.: Sosiaalinen media on kuollut, eläköön terve järki (Posted using ShareThis)
Nyt ehkä mietit miten saa jaettua esim. powerpoint -esityksiä, kuten tässä on tehty. Ohjeita ja tietoja http://bit.ly/cHZduP
Kaipailin kuvankäsittelyohjelmaa kotona ja kiroilin, etten ottanut työkonetta kotiin, kunnes muistin, että olen joskus aiemmin käyttänyt nettipohjaista ohjelmaa nimeltä Sumopaint, suosittelen kokeilemaan http://bit.ly/c30KVa. Tällä on helppo tehdä kuvia vaikka omaan blogiin.
Luin, ainakin itsessäni, ajatuksia (erityisesti organisaatiorakenteesta somen aikana) herättävän kirjoituksen ja onnistuin jakamaan sen suoraan Bloggeriin Share this toiminnon kautta toisesta blogista.: Sosiaalinen media on kuollut, eläköön terve järki (Posted using ShareThis)
Nyt ehkä mietit miten saa jaettua esim. powerpoint -esityksiä, kuten tässä on tehty. Ohjeita ja tietoja http://bit.ly/cHZduP
Kaipailin kuvankäsittelyohjelmaa kotona ja kiroilin, etten ottanut työkonetta kotiin, kunnes muistin, että olen joskus aiemmin käyttänyt nettipohjaista ohjelmaa nimeltä Sumopaint, suosittelen kokeilemaan http://bit.ly/c30KVa. Tällä on helppo tehdä kuvia vaikka omaan blogiin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
