Matkailun kaupankäynnin arvoketju

Arvoketju on käsite, joka kuvaa vaihe vaiheelta jonkin hyödykkeen jalostumista raaka-aineesta valmiiksi tuotteeksi. Matkailussa tuotteena pidetään esim. liikennepalveluja, majoitusta, ohjelmapalveluita ja näiden yhdistelmiä. Matkailussa käsittäisin termin tarkoittavan kaikkia niitä prosesseja joiden tuloksena syntyy esim. hiihtolomamatka Kanarialle tai laivaristeily perheille.

Miten Internet on vaikuttanut matkailuyritysten kaupankäynnin arvoketjuun?
Asiakkaalle Internet on tuonut paljon lisäarvoa, erityisesti helppoudessa ja nopeudessa. Nyt matkatoimisto on auki 24/7/365, juuri silloin kun asiakas haluaa ja matkan voi ostaa muutamassa minuutissa vaikka kotisohvalta. Hintavertailu on helppoa erilaisten vertailusivustojen avulla ja "kilpailuttaminen" on näillä sivustoilla nopeaa. Maksaminen onnistuu muutamalla klikkauksella ja e-lippu kilahtaa sähköpostiin parissa minuutissa.

Jos hyvää niin huonoakin. Asiakaspalvelu pelaa verkossa eri peliä, harvoinpa asiakas voi kysyä jotakin ja saada vastauksen heti. Monilla on toki puhelimen tai sähköpostin avulla toimiva asiakaspalvelu, mutta ne eivät ole auki ympäri vuorokauden. Tekniset ongelmat ilmenevät verkossa useista eri syistä ja monesti voi kaupanteko tökkiä. Mutta missä on tekninen tuki kun sitä tarvitaan? Harvempi asiakas on yhtäaikaa asiantuntija, joka osaisi ratkaista ongelman.

Verkkokaupan ylläpitäjille arvoketjun ylläpitäminen sähköisessä maailmassa vaatii hyvää reaktionopeutta ja ajantasalla pysymistä, erityisesti ongelmatilanteissa. Sähköisen kaupan tulisi olla myös kansainvälisesti kilpailukykyinen, jotta sen toiminta voidaan taata myös tulevaisuudessa.

Miten matkailun tuotantoverkoston toimintaa voidaan tehostaa sähköistämällä verkoston liiketoimintaprosesseja?
Ensimmäiseksi mieleeni tulee tiedonjaon ja jakelun tehostaminen. Kun tuote on sähköisessä muodossa esitelty ja ostettavissa, on se helppo ja nopea viedä niin jälleenmyyjille kuin suora-asiakkaille. Samalla kaavalla myös markkinointi on helpompaa.

Tuotantoverkoston sisäisiä prosesseja voidaan viedä sähköiseen muotoon ja mm. videoneuvottelut ja jaetut tiedostot yleensä nopeuttavat prosesseja. Nämä toimenpiteet tuovat samalla myös kustannussäästöjä ja ohjaavat tuotantoverkoston jäseniä laadun kehittämiseen. Synergiaetuja syntyy esim. yhteisen verkkosivuston luomisessa tai uusien yhteistyökumppanien löytämisessä.

Pohdi miten Globaalit jakelujärjestelmät ohjaa yritysten sähköistä kauppaa, vai ohjaavatko?
Tämä kysymys on erittäin hankala, sillä en tiedä kuinka vahvasti ja millä tavalla globaalit jakelujärjestelmät ovat sidoksissa erilaisiin matkailun verkkokauppoihin. Lentoyhtiöiden tiedän olevan vahvasti mukana niissä, muista matkailualan yrityksistä en tarkkaan tiedä. Edustamassani alueellisessa matkailumarkkinoinnissa kun ei oikein ole kosketuspintaa tähän asiaan.  Etsin siis Googlesta ja hakutulosten kärjessä ovat opiskelijakollegoideni Benin ja Aten blogit... Faktaa asiasta siis ei ainakaan ole optimoitu kovin häävisti (lukuunottamatta Ilkka Kauppisen oppilaita), jos sitä jostain löytyisikin.

Globaalit jakelujärjestelmät eli GDS:t vaikuttavat varmasti eniten lento- ja hotellipaketteja tarjoaviin verkkokauppoihin, sillä järjestelmien kautta varataan lentoja, hotellihuoneita, vuokra-autoja ja muita vastaavia matkapalveluja. Uskoisin, että suurin vaikutus GDS-järjestelmillä on hintakilpailussa, kellään ei ole varaa olla suhteettoman kallis verrattuna kilpailijoihin. Varmasti myös GDS:t vaativat tiettyä laatutasoa yrityksiltä, joita ottavat mukaan omaan järjestelmäänsä.

Tämän blogikirjoituksen tiedot perustuvat suurimmaksi osaksi kouluttajamme Kirsi Mikkolan antamiin materiaaleihin.